28. kesäkuuta 2016

Ryhmärämä

Ystäväni Heidin kanssa aloitettiin yhdessä lenkittämään silloisia koiriamme Danskua ja Mikkiä reilu kymmenen vuotta sitten. Mikkihän oli siis Danskun poika. Vieläkin yhteislenkkejä tehdään aina kun satutaan yhtä aikaa kotikonnuille. Kokoonpanomme tosiaan on noilta kymmenen vuoden takaisilta ajoilta muuttunut. Ryhmärämää edustaa tänä päivänä Heidin tolleritytöt Saana 8v, Lyyli 4v ja Rhea 6kk, sekä tottakai minun Koda 6v, Theddy ihan pian 4v ja Ruka ihan pian 11kk. Hassun hauska koirapoppoo, josta löytyy persoonia joka lähtöön. Tällä kyseisellä lössillä kokoonnuttiin taas tuossa juhannuksen alla ja siitäpä muutamat kuvat.

 photo _DSC0211_zpsygrxacda.jpg  photo _DSC0140_zps1yucrprt.jpg  photo _DSC0136_zpstjorks91.jpg  photo _DSC0069_zpsiaxu6xpg.jpg  photo _DSC0053_zpskib75dvr.jpg  photo _DSC0007_zpsk8yn7lzy.jpg
Juhannus tosiaan hurahti taas ohitse ja hyvin tuli juhlittua Kalajoella ystävien kesken. Pieni arkeenpaluumasennus oli iskeä maanantaina, mutta onneksi tässä jo perjantaina päästään taas vapaita viettelemään peräti ihan kuukausi tolkulla, joten eiköhän se tästä. Siispä täällä valtakunnassamme kaikki oikein hyvin!

15. kesäkuuta 2016

Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin

 photo 13445862_603663813141757_1946417692_o_zpss1ty2xjq.jpg

Okeiokei, otsikko huijjaa. En oo lomalla nyt, mutta kerkesin tuossa jo sen yhden viikon lomailla, kun tehtiin se vaellusreissu Pyhälle ja sitten loppuviikosta piipahdettiin kotikotona Kokkolassa. Silloin oli kelit kohillaan ja kerettiin puuhastella kaikkea kivaa ja ottaa myös tottakai ihan rennosti. Koirien kanssa moikattiin vähän koirakavereita ja itse moikkailin vähän ihmiskavereita ja ukon ja pikkusiskon kanssa nautittiin kauniista kesäpäivästä rannalla ja heitettiin talviturkit mereen. Viikon loma oli aivan liian lyhyt, mutta saatiinpa siitä onneksi kaikki ilo irti... tai ainakin melkein. Viimiset pari päivää makasin kuumeessa ja räkätaudissa sängyssä, ei kiva. Vieläkin oon sen jäljiltä vähän räkänen. Ihme ja kumma kun mussa nuo taudit näyttää viihtyvän erityisen hyvin. Mutta jospa nyt sais loppu kesän olla terveenä, kiitos? Eihän tässä ollakkaan vähän reilu kuukauden sisään sairastettukaan kuin järkyttävä mahatauti ja peräti kaksi eri kuumeflunssa tautia. Meillähän meni Kajaanin ryhmänäyttely, johon oltiin ilmotettu, niin täysin ohi, kun makasin kuumeen kourissa kotona. Voin kertoa, että kyllä tympi. Ois ollu Rukan korkkaus junnu -luokassa, mutta ei. Noh, toivottavasti nyt 10.7 oltas terveinä menossa Kokkola Kv:seen. 

Valtavalla innolla odotan jo seuraavaa lomaa. Tai siis lomaa ja lomaa, olen siis työttömänä tuon heinäkuun ajan, joten enää 9 työpäivää ennen sitä. Jippii! Sitten on kunnolla aikaa nauttia kesästä, joten tervetuloa kauniit kesäilmat. Myös juhannukseksi olen tilannut paljon aurinkoa, jos kerranki ois lämmin, ettei tarvis taas palella koko jussia. Mullahan on sillonkin tämmönen "miniloma", 4päivää vapaata. 

Nauttikaahan tekin kesästä täysin rinnoin, pian se on taas ohi!

 photo 13461344_603720469802758_1489222529_o_zpsvs8x7nfm.jpg  photo 13446170_603664223141716_248031485_o_zpsxwqagkk3.jpg  photo 13446291_603664169808388_1858296216_o_zpssuemmcvc.jpg  photo 13446078_603664203141718_1466749742_o_zpsj0nvkpxp.jpg  photo 13461115_603664176475054_1415467718_o_zpsoc5cz95n.jpg  photo 13467674_603664219808383_1202523966_o_zpszhe50lfr.jpg

12. kesäkuuta 2016

Aurinkoinen sunnuntaipäivä

Tänään oltiin poikien kanssa ulkoilemassa meidän suosikki metikössä, kuten hyvin monena muunakin sunnuntaina, satoi tai paistoi. Tällä kertaa aurinko päätti meitä riemastuttaa säteillään ja ihan lämminkin tuli. Mulla heilui kamera mukana ja päätin kuvailla videoklippejä ja näin pojat saivat esitellä teille meidän suosikkireitit Pirunvaarasta. Muistaakseni olen joskus viime tammikuussa koonnut myös tältä samaiselta reitiltä videota, mutta silloin oli ihan reippaasti lunta, joten maisematkin tietysti eri näköisiä. Siispä nyt kesäversio tästä paikasta, jolla tosiaan lenkkeillään vähintään kerran viikossa. 
 


2. kesäkuuta 2016

Makiat maisemat

Upea reissu tehtiin ukon ja Rukan kanssa Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Siellä kelpas käppäillä maisemia ihastellen, vaikka 20kg rinkka painoikin ihan riittävästi ja yli 20asteen lämpötilat saivat melkoisen hien otsalle, kun yritti raahautua 540metrin korkeuteen Noitatunturille. Mutta onnistuttiin joka tapauksessa ja melkoinen voittaja fiilishän siitä kyllä tuli kun pääsi lopulta huipulle. Hyvä me! Kyllä maittoi uni teltassa ja Rukakin sammui kuin saunalyhty heti telttaan päästyään. Kelpo retkikoira kyllä kaikin puolin. Kamerakin roikkui matkassa, joten tässäpä muutamat räpsyt reissusta.

 photo IMG_1203_zpsgzp3qktz.jpg  photo IMG_1320_zpsz52ix5d4.jpg  photo IMG_1229_zpsu63gjzvc.jpg  photo IMG_1438_zpsrgnel0om.jpg   photo IMG_1617_zpscgn3xq4l.jpg  photo IMG_1579_zps9np0hp9d.jpg  photo IMG_1487_zpsm1zoyxxk.jpg  photo IMG_1489_zpsuszq0brf.jpg  photo IMG_1495_zpsh5qwemec.jpg   photo IMG_1530_zps42ufok3b.jpg  photo IMG_1754_zpskwb2ez7e.jpg  photo IMG_1829_zpsrki6gxbn.jpg  photo IMG_1847_zpsyvnkepcz.jpg  photo IMG_1801_zpsc8oaaojv.jpg   photo IMG_1824_zpscxhemqt6.jpg  photo IMG_1867_zpsxcoyacda.jpg  photo IMG_1918_zpsxi6ibk3o.jpg  photo IMG_1969_zpse7pyjvc2.jpg  photo IMG_1738_zpskq4iwfov.jpg  photo IMG_1900_zpso554gclo.jpg

Reissulta kotiutui kyllä onnellinen nelijalkainen, mutta myös hyvin onnelliset kaksijalkaiset. On nuo vaellusreissut kyllä kultaakin arvokkaampia. Ihanaa että on rinnalla joku, jonka kanssa taivaltaa pitkin tuntureita ja muitakin pöpeliköitä. Harmi, että Koda ei tälle reissulle päässyt sairaslomansa takia, mutta ehkäpä seuraavalla reissulla sekin olisi kunnossa. Kova kutinahan tässä on jo seuraavaa reissua suunnitella, mutta katsellaanpa sitä sitten syksymmällä. Tässä vielä muutama videonpätkä tältä reissulta.