Voimia keräämässä

 

Kyllä sitä on heti astetta parempi fiilis! Käytiin nimittäin tänä aamuna koirien ja poikaystävän kanssa seikkailemassa luonnossa ja keräämässä voimia taas tulevaa viikkoa varten. Löydettiin todella kaunis erilaisten sammaleiden, sekä jäkälien peittämä metsäalue, jota ihasteltiin useampikin tovi. Siellä kamera räpsytti ja mieli lepäsi. Onneksi sitä toivomaani lunta ei ollut vielä sadellut, koska muuten olisi tuo upea paikka jäänyt löytämättä.

Ja voi sitä iloa, mikä tulee, kun näkee omat koirat superhypermega iloisina selvä hymy kasvoillaan kirmaamassa pelloilla ja metsissä, sitä ei voi sanoin kuvailla! Se vain on jotain parhautta. Jätin kyllä kaikki huolet ja murheet, sekä turhat stressit sinne kivenkoloihin ja nappasin matkaani paljon paremman olotilan. En tiedä kuvaisiko sana "puhdistautuminen" parhaiten sitä tunnetta, jonka metsän siimeksessä oleskelusta saa mukaansa. Vaikea sitä on sanoiksi pukea, mutta hieno tunne se on.

Tällähetkellä täällä talossa lemuaa lehmän lanta, vaikka kuinka yritin Theddyä suihkussa hinkata niin tuntuu, ettei se haju siittä mihinkään lähteny. Siellä se taas sai toteuttaa koiruuksiaan pyöriskelemällä ties missä kasoissa ja tappohan se siinä rytäkässä hiirulaisenkin, mutta on se kuitenkin omalla tavallaan niin sulonen, että saa anteeksi tuommoset. Tuossa vieressä se nyt tuhisee ihan väsyneenä. Kyllä näillä fiiliksillä taas jaksaa porskuttaa!

Haisuli vauhdissa jälleen

Tänään koitti kauan odottamamme päivä. Nimittäin minulla ja poikaystävälläni sattui pitkästä aikaa olemaan vapaapäivä molemmilla! Ja tottahan toki lähdettiin viettämään tätä ihanaa vapaapäivää retkeilyn merkeissä. Napattiin poitsut auton kyytille ja mentiin kaupan kautta sinne "salapaikkaan", joka viime viikolla löydettiin äitin ja koirien kanssa. Tälläkertaa siis mukana oli kunnon eväät, makkarat ja kaikki.

Reissussa viihdyttiin reipas kaksituntia ja koiratkin kerkes hyvin väsähtää. Viime metreillä ennen autoa Theddy kuitenkin löysi oivan piehtaroimis paikan ja kappas kummaa.. jätkä lemus ku rankkitynnyri ku palas autolle. Se oli mönkiny missälie sonnassa ja ruskeaa velliä oli turkissa siellä täällä. HYI HYI JA HYI. Kotona veijjaria odotti siis pitkä pesutuokio, josta ei kyllä kumpikaan meistä nauttinut.

Tuoki on kyllä niin jännä juttu. Koda ei ole koskaan tehny mitään tommosta, että olis mönkiny jossain ällötyksessä, mutta Theddylle se on ehotonta. Heti ku vaa löytyy joku mahdollisimman pahanhajuinen kasa, niin sinne vaan mönkimään ja hinkkaamaan itteensä. Kodalla tuskin kävis mielessäkään.  En kyllä tiiä onko tuota kieriskelyä mahdollista mitenkään saada loppumaan. Epäilen. Theddy vaan on tajuton haisuli!

Ilta auringossa

Hurjan kaunista auringonlaskua käytiin tänään iltasella ihastelemassa läheisellä Hopiakalliolla. Se on paikka, jossa yleensä kesäisin tulee vietettyä paljon aikaa uimisen merkeissä, mutta kyllä siellä viihtyy kaikkina neljänä vuodenaikana. Hienot maisemat ja loistavat temmellysmahdollisuudet koirille niin mikäs sen parempaa. 

Tällä reissulla tosiaan mukana oli lähes koko perhe, iskää lukuunottamatta. Siskon kanssa heiluttiin kamerat käsissä ja lopputuloksena yhteensä yli 500 kuvaa.. hups! Niissä olikin sitten melkoinen selaaminen.

Kotia palatessa pääsinkin nauttimaan yhdestä koiranomistajan parhaista puolista. Nimittäin vastahakoisten koirien pesusta. Koda kaipasi "housukarvojen" pesua, sillä jostain syystä onnistui sotkemaan ne mihis muuhunkaan kuin kakkaansa. Theddy taasen joutui suihkuun kahdestakin syystä. Ensimmäinen oli se, että kuten kuvista saattaa tarkkasilmäisimmät hoksata, niin jätkä nautti suunnattomasti hiekkakasoissa mönkimisestä ja tuosta turkista ei tommoset hiekkamäärät ihan puistelemalla irtoa. Toinen syy olikin sitten se, että tarkkavainuinen herra löysi metsästä jotain hänen mielestään herkullista kakkaa, jossa oli ihan pakko pyöriä ja hinkata itteensä. Haju oli kertakaikkiaan uskomaton. Hyi olkoot. Tämmöset tempaukset kyllä piristää aivan mahtavasti koiranomistajan muuten niin tylsää arkea, joten suuret kiitokset Theddylle!

weheartit.com