28. huhtikuuta 2015

Kaksin aina kaunihimpi

 photo _DSC0703_zpsvxraabs7.jpg  photo _DSC0670_zpsiql40mhg.jpg  photo _DSC0626_zpsjsqdbqoq.jpg  photo _DSC0750_zpsy9izobbc.jpg  photo _DSC0714_zpspo1mk3bi.jpg

Viikonloppu vierailumme aikana oli ihana taas nähdä nuo kaksi karvapersettä yhdessä. Ovat ne sitten niin lutusia kimpassa ja ennen kaikkea onnellisen oloisia kun toinen on kaverina. Onhan se nyt tietysti kivempi kun on joku kaveri, jonka kanssa mennä ja touhuta. Ei tarvitse yksin nurkassa pötkötellä, kun voi mukavasti yhdessä vieri vieressä ottaa tirsat. Ulkona on aina painikaveri matkassa, jonka kanssa on paljon kivempi rymytä metiköissä kuin yksikseen vain nuuskutella. Niinhän sitä sanotaan, että kaksin aina kaunihimpi ja pitäähän se paikkaansa koirienkin kanssa (ei nyt tosin kaikissa tilanteissa, mutta kuitenkin).

Hirveä tilanne on aina sitten vierailujen jälkeen erottaa nuo paita ja peppu toisistaan, vaikka hyvillä mielin se Koda ainakin kotiin lähtee, eikä mitenkään masennu tai mitään, mutta on se silti vähän kurjaa. Theddyhän aikaisemmin teki sitä, että vierailujemme jälkeen se lopetti syömisen joksikin aikaa, mutta en tiedä tekeekö se sitä enää. Eli kyllähän nämä yksikseenkin pärjää, mutta yhdessä on aina mukavampaa!

Mullahan oli tuossa jo pitkään pentukuumetta ja syksyllä ihan tosissani ajattelin, että nyt Kodalle sen kaverin hommaan Kajaaniin, mutta nämä suunnitelmat hautautuivat viimeistään siinä vaiheessa, kun aloitin vuorotyöt ja alkoi tulemaan niitä 14h vuorojakin. Silloin totesin, etten voi pentua ottaa, kun poikaystävän joutuu Kodaakin hoitamaan niin paljon minun töitteni takia. Noh, nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että kun tämä nykyinen työsopimukseni loppuu 31.7, niin 1.8 jatkan töitä lastenhoitajana, mutta en vuorohoitoryhmässä, vaan ihan tavallisessa päiväkotiryhmässä, joka tarkoittaisi sitten ihan tavallaisia työtunteja ma-pe. Jolloin olosuhteet olisivat ihan erit toisen koiran hankintaan nähden.

Nyt siis pentuhaaveeni ja kuumeni on kaivautunut esiin kuopasta jonne ne aikaisemmin hautasin odottamaan parempia aikoja. Olen valtavan innoissani. Nyt tässä on enää se "este" pentua ajatellen, että tahdon muuttaa tästä kerrostalosta pois. En jaksaisi edes ajatella sitä pissa- ja kakkarallia täällä nykyisessä asunnossa kolmannessa kerroksessa. Kovassa etsinnässä on nyt siis rivitalo tai luhtitalon ala-kerta tms, jossa on edes pieni pläntti omaa pihaa. Jos moinen löytyy tässä kevään ja kesän aikana niin elämäntilanne alkaisi olemaan oikein otollinen toiselle koiralle. HUI. Koitan nyt olla innostumatta liikaa, mutta kyllä tässä on taas tulevia pentueita alettu kurkkia sillä silmällä. Saa nähdä miten käy!

6 kommenttia:

  1. Hyvin meillä sujui kerrostalon viidennestä kerroksesta sisäsiistiksi opettaminen... :'D Kahden pennun kanssa on jo vedetty rappurallia yötä päivää jokunen kuukausi. Tessu oppi tosi nopeasti sisäsiistiksi - siitä kiittelen kyllä itteäni, kun jaksoin yölläkin lähteä sitä juoksuttamaan pihalle. Ylimmässä kerroksessa ehdottomasti parasta on se, että täällä kulkee vähiten ihmisiä rapuissa eli ääniin ei ole kovin monta mahdollisuutta reagoida eikä ikkunastakaan näe vahingossakaan mitään mielenkiintoista, jolle haukahdella. :) Laminaattilattia/parketti voi olla vähän kovilla sisäsiistiksi opettelun aikoihin...

    Tsemppiä pennun etsintään! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OHO! No sää oot kyllä ollu reipas :D Ite en tosiaa jaksais kuvitella sitä rappurallia edes tästä kolmannesta kerroksesta.

      Poista
  2. Onko haaveilujen kohteena lapinkoira vai ihan joku muu rotu? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomenlapinkoirassa ois tarkoitus pysyä juu :)

      Poista
  3. Oi ihanaa, että pennulle voisi olla otollinen ajankohta syksyllä. :) Toivottavasti löydätte kivan pihallisen kämpän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan toivotaan että onnistaisi! Eilen kävin yhtä asuntoa katsomassa, mutta se ei kuitenkaan ihan napannut. Sunnuntaina sitten seuraavaa katsomaan, joka kyllä kuulostaisi juuri täydelliseltä :)

      Poista