27. elokuuta 2015

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Kesä nimittäin. 
Mun kesä 2015 päättyi kun tänä aamuna astelin ulos ja siellä vastassa oli ihanan raikas syksyinen sää vesisateineen kaikkineen. Siispä sanoin heipat kesälle ja toivotin syksyn tervetulleeksi. Syksy on minun lempivuodenaikani nykyään, joten otan sen ilomielin vastaan, mutta tehdäänpä vielä pieni katsaus kuluneeseen kesään.

Tältä näytti mun kesän alussa tekemä must do -kesälista: 
Noista 16 listatusta "tehtävästä" toteutin kesän aikana kaikki paitsi yhden. Arvaattekos mikä jäi tekemättä? Kohta 14. Pari kertaa olin jo aikeissa mennä nautiskelemaan torikahville, mutta aina se jotenkin jäi. Noh, ensi kesänä sitten! 

Tosiaan kaikki muut 15 kohtaa, tuli toteutettua. Mansikoilla on herkuteltu ja niitä on vielä pakastin pullollaan. Juhannusta vietettiin hyvällä porukalla Kalajoella mökkeillen. Kainuun musiikkijuhlilla tuli pyörittyä kolme päivää. Uimassa on käyty meressä, joessa ja lammessa. Riippumattoonkin kerkesin löhöämään muutamat kerrat ja vapaapäivinä tuli paistateltua päivää kaikessa rauhassa. Omaa grilliä en kesän aikana ehtinyt hankkimaan, mutta muutamat grillailut on kyllä suoritettu kotikotona ja muuallakin. Ihanista kesäaamuista pääsi nauttimaan aina kun omalle kohdalle osui aikainen aamuvuoro.  Valokuviakin tuli räpsittyä kesällä, vaikkakin vähemmän kuin aikaisimpina kesinä. Vaeltamassa käytiin Puolangalla ja terassillakin on istuttu huurteisten kera. Pihapeleistä ainakin mölkkyä on tullut pelailtua ja muutama piknik saatu järkättyä. Kesämusaa on jumputeltu sopivissa määrin ja kesämekonkin menin ja ostin. Tosin sitä en hirveästi kerennyt käyttää, mutta kuitenkin! 

Kesä 2015 ei ollut ollenkaan huono. Ei tosin mikään parhaimmasta päästä, mutta oikein olen tyytyväinen ja hyvin jaksan odottaa taas seuraavaa kesää. 

Tämä kesähän tosiaan oli ensimmäinen kesäni täällä Kajaanissa. Ikävintähän tässä oli se, että kaikki kaverit ja sukulaiset ovat niin kovin kaukana ja niitä ei kun muutaman hassun kerran kerennyt päästä moikkaamaan ja ihana kesäinen merikin siellä kaukana kaukana. Mutta tosiaan hyvinhän me selvittiin kesästä täällä Kainuussakin. Nyt vain syksyn uusia tuulia nuuskimaan!

Tässäpä vielä kuvakollaasia menneestä kesästä. Kuvat löytyvät instagramistani (@kurttuh).


 photo kesauml2015_zpsqswwo1za.jpg

14. elokuuta 2015

Määki tahon

Nyt eletään sitä aikaa, kun koulut taas starttaavat ja uudet lukuvuodet pyörähtävät käyntiin. Monet ystävistänikin ovat aloittaneet tai aloittavat pian opiskelut uudessa opinahjossaan, kukin missäkin, ja jotkut sitten jatkavat jo alkaneita opintojaan. Mulle iski taas se sama haikea fiilis, kuin viime syksynäkin, kun ensimmäistä kertaa ei tarvinutkaan aloittaa/jatkaa opiskelua. Minäkin niin kovin tahtoisin ostaa kivoja koulutarvikkeita ja lähteä kouluun istumaan luennoille koko päiväksi, tekemään muistiinpanoja, saamaan uusia koulukavereita ja mitä kaikkea kivaa siihen kouluelämään muuta kuuluukaan?! Mulla on ikävä sitä kaikkea.

 photo 11880266_10204727195279286_174414315_n_zpswjaysj5o.jpgNyt tämä on siis jo toinen syksy ilman koulua minulle. Viime syksynä olin kokonaan työttömänä, joten tämä aika tuntui entistä haikeammalta, mitä nyt, kun kuitenkin olen töissä joka päivä. Silti jostain kumman syystä sitä muka kaipaisi opiskeluja. Työt ovat kuitenkin niin eri juttu, kuin se koulussa käyminen. Olen kuitenkin aina tykännyt käydä koulussa, tai no, eipäs valehdella... myönnän, että ylä-aste aikoina mua ei paljoa koulussa näkynyt, mutta sen jälkeen opistolla opiskelu sulatti sydämeni. 

No joku nyt varmaan miettii, että miksi en sitten lähde opiskelemaan, jos kouluun meneminen kiinnostaa. Ongelma on siinä, etten tietäisi mitä haluaisin opiskella. Ja mullahan on nyt oikein mainio työpaikka, joten miksi ihmeessä heittäisin sen hukkaan. Toki työpaikkoja tulee aina uusia, mutta tykkään nyt olla tuolla, enkä tiedä mitä muuta haluaisin muka tehdä, kuin olla lastenhoitajana. Ehkä joskus päähäni vielä pälkähtää ajatus siitä, mitä muuta voisin tehdä ja ennen kaikkea haluaisin tehdä, niin sittenpähän sitä en epäröisi, vaan lähtisin opiskelemaan jotain toista alaa. Tällä hetkellä siihen ei kuitenkaan ole tarvetta.

Luulenpa, että tässäkin asiassa pätee sanonta "aika kultaa muistot". Se voi olla, että nyt työssäkäyvänä vain tuntuu siltä, että olisi mukava päästä kouluun ja opiskelemaan, mutta sitten kun sitä armotonta opiskelua olisikin kulunut tovi, niin voisi tulla aika äkkiä ikävä töihin. Ihmismieli (tai ainakin minun mieleni) on niin hassu, kun mikään ei kelpaa ja aina kaipaa jotakin muuta. Tai no ei nyt ihan aina, mutta usein!

Siispä te ketkä nyt onnellisena siellä taivallatte aamuisin kouluun reput selässä, niin muistakaahan nauttia siitä ajasta. Tulette vielä kaipaamaan sitä! 

Ps. Nyt on vuosi taas vierähtänyt mun ja poikaystäväni suhdemittarissa (ööö.. niin missä? :D). Neljä vuotta ollaan toisiamme jo jaksettu niin ala- kuin ylämäissäkin. Hyvillä mielin lähdetään viidettä vuotta tarpomaan eteenpäin yhdessä. On se jännä juttu tämä rakkaus..

10. elokuuta 2015

Ihana meri

Viikonloppuna pyörähdettiin kotikonnuilla. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa hyviä ystäviä ja viettää heidän kanssaan laatuaikaa. Tottakai myös rakkaan perheen kanssa oli ihana viettää aikaa. Sunnuntaina kävästiinkin siskon ja poikaystävän kanssa Ohtakarilla, meren rannalla. Mikään hirmu lämmin päivä ei ollut, eikä aurinkokaan paljoa paistellut, mutta viihdyttiin rannalla siitä huolimatta. Uimaankin tohdittiin lopulta ja voi miten hauskaa olikaan uiskennella hirmuisessa aallokossa. Kylmyyttä ei edes huomannut!

 photo jennajajanette_zpsk5ocx42j.png  photo jenna_zpsbk9iugs0.png   photo janette_zpsbh1x8l2p.png  photo hiekkaa_zpsvod015we.jpg

Tämä visiitti kotikonnuille taisikin olla viimeinen nyt tälle kesää. Taidetaan olla syksyn puolella jo sitten, kun seuraavan kerran vierailulle Ruotsaloon matkataan, mutta ei se mitään. Tämä viikonloppu oli kyllä kaikin puolin ihana! Nyt löytyy taas voimia arjen aherrukseen.

6. elokuuta 2015

11+11 = Läjäpäin vastauksia

Tässä pitkästä aikaa päätin ottaa vastaan pari blogihaastetta, joihin minut oli haastettu. Kiitos haasteista Puudelipäiväkirja ja Indestructible. Ensimmäiset 11 kysymystä ovat koira-aiheisia ja toiset 11 kysymystä sitten jotain ihan muuta. Mennäänpäs pitemmittä puheitta asiaan!

 photo kuva12_zpslf5dgwtn.png
Makkara on herkkujen herkkua. Koda tietää, että ei parane tuijottaa makkaraa, vaan mammaa silmiin, että saa herkkupalan omaan suuhunsa.
1. Onko sinun koirasi hyvä/hyviä syömään?
Meillä kaikki lapinkoirat ovat aina olleet hyviä syömään. Koskaan ei ole syömisen kanssa ollut ongelmaa. Tosin edesmenneelle Danskulle ei kuivamuona kelvannut, mutta kaikki muu meni alas hyvällä ruokahalulla. 

2. Entä onko koirasi kova/kovia pistelemään lenkin varrelta poskeensa asioita, jotka eivät syötäväksi kelpaa?
Lenkin varrelta ainoastaan Theddyllä on ollut tapana popsia paskaa kuin paskaa, jos sitä sattuu löytymään, mutta Theddyn mielestä sehän on oikeinkin syötäväksi kelpaavaa.

3. Jos on/ovat, mitä kaikkea mahaan on mennyt ja mitä toimenpiteitä on jouduttu suorittamaan niiden pois saamiseksi?
Mitään vaarallista lenkkipoluilta ei ole mahaan mennyt, eli mitään toimenpiteitä ei olla jouduttu suorittamaan.

4. Oletko ollut tyytyväinen valitsemaasi rotuun/rotuihin? Onko siitä/niistä paljastunut jotakin, mitä et ole osannut odottaa?
Olen hyvinkin tyytyväinen. Suomenlapinkoira on ihan se mun rotu. Jo pienestä saakka olen näiden kanssa ollut tekemisissä, joten en nyt tiedä voiko sanoa, että olisi paljastunut mitään odottamatonta, mutta sitähän ei moni aina tiedä, että nämät ovat niin hirmuisen monipuolisia kokonaisuudessaan. 

5. Jos olisi pakko valita joku muu rotu, kuin mitä sinulla jo on, mikä se olisi? Miksi? 
No jos nyt tällä hetkellä pitäisi joku muu rotu heittää, niin sanotaan vaikka samojedi.

6. Onko sinulla koirien lisäksi muita eläimiä? Jos on, mitä ja miten koirat tulevat niiden kanssa toimeen?
Ei ole muita lemmikkejä koirien lisäksi, mutta tiedän, että Koda tulee hyvin juttuun muidenkin eläinten kanssa. Ainakin kissojen, kanien ja lampaiden.

7. Koirasi lempilelu? 
Koda tykkää eniten pehmeistä leluista, sekä palloista. Theddy taas on hulluna vinkuleluihin.

8. Miten palkkaat koirasi harrastuksissa/koulutustilanteissa?
Kodalle menee parhaiten palkkana namit ja kehut.

9. Haluaisitko ottaa uuden koiran? Jos kyllä, minkä rotuisen?
Toinen koira on tässä kokoajan hankinnassa ja ihan tässä samassa rodussa pysytään.

10. Kuinka paljon koirasi lenkkeilevät päivässä?
Tavallisena arkipäivänä lenkkeillään keskimäärin 1,5-2h + hengaillaan pihassa. Vapaapäivinä sitten enemmän.

11. Onko koirallasi pahoja tapoja? Jos on, niin mitä?
Kodan ainoa pahe mikä tulee nyt mieleen on sen himo vessanroskiksiin. Theddyltähän sitten löytyykin pahoja tapoja kerrakseen, mutta onneksi se harrastaa niitä pahuuksia siellä kotikodissa äitini kiusaksi. 
 Koda-vauva sisarusten keskellä. Miten niin kamala pentukuume mulla? Toivotaan, että pian helpottaisi, jos sen oman naskalihampaan saisi. Kuva (C) Noora Hämäläinen

1. Missä maassa haluaisit asua?
Suomi on mielestäni hyvä paikka mulle. En haaveile ulkomaille muutosta.  

Lempi tv-sarjasi?
Tällä hetkellä telkusta tulee tuijoteltua Selviytyjiä ja Diiliä. Kohta alkaa taas Salatut Elämät ja Netflixistä katselen nyt Sons of Anarchya ja How i met your motheria. Nuo kaikki on oikein hyviä!

Mitä kieliä osaat puhua?

Suomea oikeastaan vain. Kehnosti englantia.

Kuka julkisuuden hahmo haluaisit olla?
Ekana pomppas mieleen Jaajo Linnonmaa. Se on hauska tyyppi ja viettää kivaa elämää (mitä nyt esim. instagramista häntä seurailen).

Pukeudutko ennemmin tummaan, vaaleaan vai värikkääseen?

Värikkääseen enemmin, mutta ei ole tummassa tai vaaleassakaan vikaa.

Noloin tapahtuma mikä sinulle on käynyt?

Mulle tapahtuu aika paljon kaikkea noloa. Kaikista noloimpia en tohi ees kertoa, mutta yksi perus ja klassinen on baarireissun jälkeen läheisen ruokapaikan vessasta poistuessa raahata pitkää vessapaperiletkaa kengänpohjassa isojen ihmismassojen halki.

Lempi vuodenaikasi?

Syksy on se mun juttu. Varsinkin semmoinen loppu syksy juuri ennen talvea, kun maa alkaa olla jo kuurassa ym.

Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?

Voi hyvinkin olla, että silloinkin olisin aikalailla tässä samassa tilanteessa. Eli toivottavasti töissä ja kotona sitten ukko ja koirat. En oikein tiedä miksi muuksi se tästä muuttuisi viidessä vuodessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tässä elämässä tapahtuu!

Instagram, Twitteri, Facebook vai Blogger?

Multa löytyy kaikki muut paitsi Twitter. Eniten tykkään Instagramista. 

Lempi herkkusi?

Sipsit on mun heikkous jos herkuista puhutaan. Oon kunnon sipsihirmu.

Asia, jota inhoat?

No niitä on paljon. Esimerkkeinä vaikkapa kuumuus, tykkään enemmän kylmästä, mutta viihdyn kuitenkin saunassa, eli kuumuudella tarkoitan esim. jotain oikein kuumaa kesäpäivää jolloin joutuu hikoilla kuin sika vaikka ei tee mitään. Lisäksi inhoan sotkua. Tykkään pitää kodin siistinä. Inhokki listaan kuuluu myös punkit, se tunne kun huomaat, että kahvi on loppu kun sitä tekisi mieli, kauppareissuja kun en millään keksi tulevien päivien ruokalistaa. kurkkukipua, mikä mua parhaillaan piinaa... Onhan näitä mielin määrin!
Untitled
Sons of Anarchy on kyllä katselemisen arvoinen sarja. Mikä voiskaan olla parempaa kuin kuumat moottipyörämiehet?! Minä ainakin kuolaan. Kuva napattu We Heart Itistä.

Ps. Tajusin vasta äsken oikeasti, että on Elokuu. Hups..! Aika rientää :D

2. elokuuta 2015

Miniloma erämaamökillä

Saatiinpas nyt viikonloppuna toteutettua tuo viime postauksessani mainitsema miniloma erämaamökillä, Puolangalla. Kerrassaan ihana reissu oli. Me kaksijalkaiset, sekä tuo yksi nelijalkainen nautittiin kyllä ihan täysin rinnoin siitä kaikesta luonnonrauhasta ja stressittömyydestä. Säät eivät meitä ihan suosineet. Vettä sateli lähes kokoajan, mutta eihän me onneksi sokerista olla!

Saunottiin mahtavassa saunassa joen rannalla, uitiin jäätävän kylmässä vedessä, soudeltiin, kalasteltiin, poimittiin mustikoita, vaellettiin, paistettiin makkaraa, tehtiin hyvää ruokaa nuotiossa, sekä trangialla, kuunneltiin metsän hiljaisuutta ja sateen ropinaa, nähtiin poroja ja metsäkauriita, vedetiin keuhkot täyteen ihanan raikasta sadesään jälkeistä ilmaa ja oltiin onnellisia. Harmi, että viikonloppu on lyhyt aika, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Tokihan tuonne olisi tahtonut pitemmäksikin ajaksi jäädä, mutta ei auta kuin palata arkeen.

Kodan onnellisuuskin oli silmin nähtävää. Se rakasti rymytä mökin pihapiirissä vapaana aamusta iltaan, saada kerjättyä pari makkaran palaa, käydä veneretkillä ja käydä vaellusreissulla. Vesisadekaan ei sitä haitannut laisinkaan. Mun täytyy kyllä todeta, että omistan ihan parhaan koiran. Reissun aikana kerkesin todeta niin monta kertaa, että on mulla kyllä huippu koira. Se pysyy niin hyvin vapaana ja tulee aina kutsusta luokse, vaikka rusakko juoksis nenän edestä. Se on niin reipas mammankulta, että souturetket keikkuvassa pienessä veneessäkään eivät sitä pelottaneet. Siitä oikein näkee, miten paljon se tahtoo viettää mun kanssa aikaa, eikä sitä kiinnosta lähteä omille tutkimusretkille ainakaan kovin kauas. Nyt täytyy kyllä koputtaa puuta, kun noin kovasti koiraani kehuin, hah. 

 photo kuva_zpsjdp7bdbg.png  photo kuva4_zpswxyn472k.png  photo kuva3_zpsx0hkjmtn.png  photo kuva2_zpsoy4mb7ui.png   photo kuva6_zpsoh07pege.png  photo Kuva1_zps1t7brcfn.png  photo kuva5_zpsr6k6d03l.png  photo Kuva7_zpss9spxmfc.png  photo kuva9_zpse7v3jjuv.png   photo kuva8_zpssqez8pav.png  photo kuva10_zpsgkphi5lm.png   photo Kuva11_zpsyspdjwyp.png