Postausideoita kehiin!

Rakkaat lukijat. Huomenna lähden matkaan kohti Kalajokea ja siellä odottaakin jukujukuleiri, jolle olen lupautunut ohjaajaksi. Leiri kestää perjantaihin asti, joten siksi aikaa päätin pistää postausideariihen pystyyn!
Elikkästä.. jos ja kun mieleesi pärähtää minkälainen tahansa postausidea niin heittäkää se kommentilla tämän postauksen kommentteihin. Aikaa ideointiin on perjantaihin 2.8 asti ja toivottavasti sitten viikonlopun aikana saan toteuttaa jonkun ideoista.
Pienenä porkkanana tähän touhuun vielä se, että paras idea, jonka siis toteutan palkitaan myös pikku yllätyksellä, jota en paljasta! Eli tämä kyseinen ylläri putkahtaa sitten parhaan idean keksijän postiluukkuun! Jos sattuu niin, että sama idea on tullut useammalta henkilöltä, niin sitten yllärin voittaja arvotaan.
Samalla kun kommentoit ideasi, niin laitahan vielä sähköposti osoitteesi perään, jotta saan sitten ilmoittaa mahdollisesta yllärin voitosta jne. Anonyymeillä on siis mahdollisuus ostallistua myös!
Muistakaahan vielä, että yksi henkilö voi siis kommentoida tähän ainoastaan yhden idean!

Hyvää ensi viikkoa kaikille ja muistakaahan nyt siis heitellä ideoita! :)


Ps. Perjantaina oli hassun hauskaa pitkästä aikaa hyvän ystävän kanssa :)

Yksvuotis sankari!

Kyllä se aika rientää. Meidän pieni vauhtihirmu Theddy täytti tänään jo huimat 1v!
Tosin ihan penikka se vielä on. Siispä aikuistumista odotellessa...











Theddyn synttärikakku sisälsi tuommosen donitsi luun, jonka täytin leivällä ja päälle prinssinakkeja. Reunoja koristaa luun muotoiset herkut. Kyllä näytti pojalle maistuvan! :)
Lahjaksi poika sai Furminatorin, joka osottautui aivan loisto välineeksi! Hyvä ostos ehdottomasti.
Väsäsin synttärisankarille myös omatekoisen flirt polen. Törmäsin tähän vempeleeseen petsien keskusteluissa ja totesin, että tuommonen on ihan pakko tuunata Theddylle! Eli flirt polehan on lyhyesti ja ytimekkäästi keppi, josta lähtee naru ja narun päässä roikkuu joku lelu/riepu/mikä vain mitä koira tykkää jahdata ja sitten eikun leikkimään!






Synttärisankarin kanssa on opeteltu myös uusi temppu, syliin hyppääminen.

Mutta tosiaan.. nyt vain jäädään odottelemaan Theddyn aikuistumista, varsinkin henkisellä osa-alueella!

Shoppailu tekee hyvää mielelle?!

Kuuma. Hiki. Tuskan hiki. Kiertelet ja kaartelet. Mitään ei löydy, vai löytyykö sittenki? Tuntuu ku hikoilis ku pieni sika, vaikka siat ei ees hikoile, mutta silti. Ravaat paikasta A paikkaan B ja ehkä vielä C, D, E...
Oi kyllä, olin tänään siis shoppailemassa kaupungilla siskoni kanssa ja joku varmasti muistaa minun aijemminkin maininneen, että en ole shoppailu ihmisiä. Silti sitä taas mentiin tuhlaamaan rahaa. Miksi?
Sanotaan, että shoppailu tuottaa hyvää oloa, mutta minä en mene siitä takuuseen. Nytkin mulla on kauheen ristiriitaset fiilikset mun ostosten suhteen. On ihanaa, kun sai uusia vaatteita, jeij! Mutta oisinko mä välttämättä tarvinnu niitä? Oisko rahaa voinnu käyttää johonki parempaan? Ja innostuin jopa tilaileen netistäkin lisää vaatteita.. Ohhoh. Nojaa, kenties tämä riittää taas vähäks aikaa ja ehkäpä sitä ei sais miettiä liikaa (sorrun usein liikaa mietiskelyyn, joka tekee aina kaikesta hankalaa). 
Siispä nautin nyt uusista paidoistani täysin rinnoin! :)







Tekeekö shoppailu hyvää teidän mielelle? Vai samaistutteko minun fiiliksiini?

Mustan kissan paksut posket

En ole kissaihmisiä, mutta viimepäivinä olen kyllä alkanu heltyyn kovastikkin näille miukuville ja maukuville otuksille. Uskokaa tai älkää, mutta välillä on kutkuttanut jopa ajatus, että joskus tulevaisuudessa hommaan oman kisulin! Noh, saa nähä. Kenties tämä villitys menee ohi, mutta olenpahan ainakin huomannut, että eivät ne katit ole niin tylsiä otuksia, kuin mitä olen kuvitellut.





Tuossa ovat poikaystävän perheen kissat. Kolli veljekset, joilla on niin useita eri nimiä, etten oikein osaa sanoa mitkä niiden nimet olisivat. Ne ovat millon mitäkin.. mm. Piisamirotta, Jeesus, Mooses, Brutus.. yhteen väliin ne olivat pako -sarjan veljekset Burrows ja Scofield. Herrat ovat nyt n. vuoden ikäisiä ja oikein mukavia paijattavia.



Ja tässä loikoilee enoni uusi kissimirrin penikka. Nimeltään hän on Vihtori. Kun käytiin tätä moikkaamassa niin oikein yllätyin miten symppis kaveri se oli! Aivan mahtava. Hih, niin sulonen, veikeä ja ennen kaikkea reipas. Ja enpäs tiennyt, että kissat osaavat olla täysin sisäsiistejä jo noin varhain. Miksei koiratkin? :D



Tässä yksi päivä päätin kuvailla ajan kuluksi tätä poikaystäväni toista kissaa. Se oli vaihtelua ainaiseen koirien kuvaamiseen. Oli kovin haasteellista touhua, kun on tottunut siihen, että omat koirat tietää tasan tarkkaan missä asennossa ja miten haluan niiden poseeraavan. Kissaa ei ihan niin vain saanut poseeraamaan, mutta napsinpas kuitenkin joitain kuvia ja hauskaa ainakin oli!

Luonnon helmassa

Tänään käytiin piiiiiiitkästä aikaa sunnuntairetkellä. Nämä retket on jääneet hieman vähemmälle nyt kesällä, mutta tänään päätettiin korjata tilanne. Ja kyllähän sitä heti huomas, miksei olla kesällä retkeilty samallailla kuin talvella. Nimittäin meitä vaivasi kuumuus ja hyönteiset. Noista asioista ei tarvitse talvisin kärsiä lainkaan. Muutenkin talvella on paljon hauskempi ja parempi rämpiä pitkin metiköitä, kun näin kesällä monet paikat ovat niin hankalakulkuisia. Mutta mutta.. selvittiinpä kuitenkin!
Käytiin rämpimässä samaisissa metsissä, missä ensikertaa kävimme viimetalvena retkeilemässä . Mahtava paikka, joka taitaa olla kesät talvet myös hirvieläinten suosiossa jälkien ja jätösten perusteilla. Onneksi ei satuttu törmäämään!
Etsimme yhtä tiettyä lammikkoa keskeltä metsää melko kauankin, mutta lopulta se löytyi! Törmäsimme siihen esimmäistä kertaa silloin talvella ja totesimme, että kyseinen paikka pitää tulla katsomaan myös kesällä ja näin tehtiin!
Mutta tosiaan, samassa paikassa retkeiltiin maaliskuussa ja silloin se näytti tältä.










Joku elukka kaivannu ihtelleen kolon?

Tuulista, tuumi tuulihaukka.

Piikkistä oloa, sanoi piikkisika.

Vetistä, väitti vesirotta.

Tuulista, tuumi tuulihaukka.

Pilvistä, sanoi pilvi ja satoi,

joten se on ainakin totta

mitä sanoi vesirotta. 

- Kirsi Kunnas

Huhhui, mikä tuuli.
Käytiin nauttimassa tästä myräkästä oikein meren rannalla ja oi kyllä, vieläkin humisee korvissa!



























Viime päivinä olen kuullut monista eri suista valituksia Suomen kesästä ja nyt vallitsevasta säästä. Valituksia saa myös lueskella facebookista, heti kun on vähääkään "huonompi" sää. "Tais ne kesän lämpimät päivät olla siinä." "Typerää, kun on niin huonot ilmat, ettei mitään voi tehdä." "Sataa vettä, yhyy." JA PASKAT.. sanon minä.
Miksi se on muka niin, että kun aurinko paistaa niin on hyvä sää ja jos sataa niin se on huono sää? Miten niin huono? Kuka määrittelee sadesään huonoksi.
Myönnän, että oon itsekkin ajatellut ^tuolla tavoin aina, mutta koen, että olen nyt kokenut jonkin sortin valaistumisen asian suhteen. Onhan se toki kivaa kun on lämmin ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, mutta yhtälailla minä nautin kun vettä tulee taivaalta kuin esterin perseestä. Sillä on asioita mitä on ihana tehdä aurinkoisena päivänä ja on taas niitä juttuja, mitä on paljon parempi tehdä sadesäällä. Kummassakin on siis puolensa!
Tänä aamuna oli ihana herätä kun kaatosade hakkasi peltikattoa. Innostuimme poikaystävän kanssa oitis ja lähdimme nautiskelemaan sateesta ulos. Ihana sade! Uskon, että moni muu ei reagoinut säähän ihan samalla tavalla. Tosin eihän se minulta ole pois jos joku ei tykkää sateesta, mutta kannattaa oikeasti opetella nauttimaan näistä "huonoista" ilmoista. Säästyt paljon pahalta mieleltä, kun ei tarvi marista ja päivitellä facebookkiin siitä, että vettä sataa.
Eli nyt vaan seuraavaa sadetta odottamaan ja siitä nauttimaan! Vai? (;

Viisi pientä ankkaa lähti leikkimään.. ♫

... vuorten taakse kauas pois, äiti-ankka sanoi että vaak vaak vaak, mutta vain neljä ankkaa tuli takaisin. ♫ 

Olen viimiset paripäivää sairastanut pientä kesäflunssaa, mutta eipä se ole estänyt lintubongailua, kuvailua eikä koirien kanssa touhuamista! Vaikka fiksumpaahan se olisi levätä sillon ku on kipiä, mutta mää en kertakaikkiaan vaan osaa/malta!