En ole kissaihmisiä, mutta viimepäivinä olen kyllä alkanu heltyyn kovastikkin näille miukuville ja maukuville otuksille. Uskokaa tai älkää, mutta välillä on kutkuttanut jopa ajatus, että joskus tulevaisuudessa hommaan oman kisulin! Noh, saa nähä. Kenties tämä villitys menee ohi, mutta olenpahan ainakin huomannut, että eivät ne katit ole niin tylsiä otuksia, kuin mitä olen kuvitellut.
Tuossa ovat poikaystävän perheen kissat. Kolli veljekset, joilla on niin useita eri nimiä, etten oikein osaa sanoa mitkä niiden nimet olisivat. Ne ovat millon mitäkin.. mm. Piisamirotta, Jeesus, Mooses, Brutus.. yhteen väliin ne olivat pako -sarjan veljekset Burrows ja Scofield. Herrat ovat nyt n. vuoden ikäisiä ja oikein mukavia paijattavia.
Ja tässä loikoilee enoni uusi kissimirrin penikka. Nimeltään hän on Vihtori. Kun käytiin tätä moikkaamassa niin oikein yllätyin miten symppis kaveri se oli! Aivan mahtava. Hih, niin sulonen, veikeä ja ennen kaikkea reipas. Ja enpäs tiennyt, että kissat osaavat olla täysin sisäsiistejä jo noin varhain. Miksei koiratkin? :D
Tässä yksi päivä päätin kuvailla ajan kuluksi tätä poikaystäväni toista kissaa. Se oli vaihtelua ainaiseen koirien kuvaamiseen. Oli kovin haasteellista touhua, kun on tottunut siihen, että omat koirat tietää tasan tarkkaan missä asennossa ja miten haluan niiden poseeraavan. Kissaa ei ihan niin vain saanut poseeraamaan, mutta napsinpas kuitenkin joitain kuvia ja hauskaa ainakin oli!