31. joulukuuta 2013

Viimeistä viedään

Vuoden viimeinen postaus. Huhhuih. Kyllä se aika vaan rientää nopeampaa mitä vanhemmaksi tulee. Tai siis siltä se ainakin tuntuu. Näin vuoden viimeisenä päivänä on hyvä vähän kelata taakse päin ja muistella kulunutta vuotta, ennenkuin säntää seuraavaa kohti uusin kujein. Täällä blogin puolella ajattelin laittaa vuoden tapahtumat esille kuvakollaasein joka kuukaudelta, sekä muutamalla sanalla.

 photo tammikuu.jpg
Tammikuu
Aloitin bloggaamisen. Koirien, sekä poikaystävän kanssa alettiin retkeillä luonnossa oikein urakalla ja nautittiin lumisesta talvesta. Koirilla riitti myös koirakavereita ja Theddy oli vielä niin napero. Hih :3

 photo helmikuu.jpg
Helmikuu
Aikalailla meininki oli samanlaista kuin edellisessä kuussakin. Theddyllä varsinkin vauhtia riitti ja Kodan alkoi olla vaikea pysyä pikkumiehen vauhdissa (nykyäänhän se ei pysy perässä laisinkaan).

 photo maaliskuu.jpg
Maaliskuu
Tuli jotenki todella iloinen fiilis tämän kuun kuvia katsellessa. Maaliskuussa retkeiltiin todella todella paljon ja kuvista päätellen on ollut aivan ihania ilmoja, joten ihmekkös tuo. Kuviakin oli aimo annos tältä kuulta.

 photo huhtikuu.jpg
Huhtikuu
Luontoretkillä alkoi havaita jo kovasti kevään merkkejä ja niitä tuli tottakai ikuistettua myös kameralle melko paljon. Minusta kuoriutui myös kunnon lintubongaaja ja kävin useammankin kerran lintutornilla ihastelemassa lintujen tuloa.

 photo toukokuu.jpg
Toukokuu
Tästä kuusta mieleen muistui ensimmäisenä se, että täytin huimat 18v. Vautsi vau. Theddystä kuoriutui heti alku kesästä hirmuinen vesipeto, jota sai olla joka päivä viemässä polskimaan. Olin myös ensimmäisellä vaelluksellani perhossa luokan kanssa. Matkaa taisi tulla talsittua n. 15km, jos en ihan väärin muista.

 photo kesaumlkuu.jpg
Kesäkuu
Aaa kesän lapsi mä oon ♫ Ihana kesäloma. Paljon yhteista hassuttelu aikaa pikkusiskon, sekä rakkaiden ystävien kanssa. Aikaisia kesä aamuja kera kameran ja koirien. Voi ettäh.. Ihanaa.

 photo heinaumlkuu.jpg
Heinäkuu
Paljon rentoa oleskelua mm. riippumatossa loikoillen ja hyviä kirjoja ahmien. Heinäkuun kuvakansiosta löytyi myös tavallista isompi läjä kuvia, eli kamerakin on ollut ahkerassa käytössä. Myös ihania myöhäisiä iltoja rakkaiden ystävien kanssa.

 photo elokuu.jpg
Elokuu
Kesän muuntautumista syksyyn ja sen valokuvausta. Luonnossa liikkuminen oli ihanaa kun sai samalla syödäkeen ihania metsän herkkuja. Tässä kuussa myös pieni kissakuume meinasi vallata minut, koska pääsi ihastelemaan enon, sekä mummun ihania kissanpentuja.

 photo syyskuu.jpg
Syyskuu
Ihania syksyisiä kuvia. Kauniita värejä luonnosta. Aivan super mahtava Pallas-Hetta vaellus ruskan aikaan kera ihanian luokkalaisten. Kaiken ihanuuden keskellä myös hirvikärpäsistä kärsimistä lenkeillä. Hyi olkoot.

 photo lokakuu.jpg
Lokakuu
Kylmeneviä ilmoja. Ensilumien riemua. Uuden saunan valmistuminen.. jippii! Sekä hyviä päätöksiä terveyden kannalta, kuten mm. tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin vähentäminen. Itse asiassa lokakuun loppupuolelta lähtien en ole tippaakaan alkoholia juonut, jos ei ehtoollisviiniä lasketa..

 photo marraskuu.jpg
Marraskuu
Myrskyisää. Eino myrskyn tuhoja, sekä Theddyboyn tuhoja. Theddyllä oli oikein joku huligaani kuukausi ja se alkoi olla ihan mahoton. Siltä myös päätettiin leikata pallit. Kovin suurta vaikutusta leikkuu ei meidän Theddyyn kuitenkaan tehnyt..

 photo joulukuu.jpg
Joulukuu
Vilinää vilskettä helinää helskettä ♫ Ihanaa joulunaikaa. Minä jouluihmisenä nautin suuresti. Suurta iloa pursuva kuukausi. Paljon myös omia askarteluja ja osa myös DIY postauksina täällä blogissa. Vaikka säät ei joulukuussa niin suosineetkaan, niin kyllä sitä joulufiilistä silti oli.

Kokonaisuudessaan todella hyvä vuosi ja innolla puhkuen kohti seuraavaa!

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä vuosi täällä blogin puolella. Toivotan jokaiselle lukijalleni riemukasta uutta vuotta ja juhlikaahan nätisti! ;)


30. joulukuuta 2013

Aurinko armas kuiva satehen..

 photo DSC02946.jpg  photo DSC02989.jpg  photo DSC03004.jpg  photo DSC03033.jpg photo DSC03059.jpg

Ihana aurinko on tänään näyttäytynyt pitkästä aikaa piilostaan. Oli heti paljon kivempi fiilis lähteä lenkkeilemään, kun ei satanut vettä ja ollut niin kamalan synkkää. Pitkästä aikaa kamerakin pääsi roikkumaan kaulaan lenkin ajaksi ja muutama räpsy tuli otettua. Suuret kiitokset siis auringolle, että jaksoi valaista päivääni tänään! 

Ja ai niin.. auringon lisäksi olen iloinnut tänään siitä, että sain viimein rikkinäisen ja vanhan jumpsuittini tilalle uuden entistäkin hienomman sellaisen! Tämä on niiin sulonen. Kyllä tähän kelpaa käpertyä saunan jälkeen. 

Mhmh.. Sattuneista syistä tuntuu, ettei ajatus kulje nyt laisinkaan. Joten enpäs turhaan yritä vääntää tänne mitään tekstiä. Olkoon tämä nyt vähän tämmönen köyhempi postaus tekstin osalta. Huomenna palaan muistelemaan kuluneen vuoden parhaita hetkiä!

 photo DSC03068.jpg

29. joulukuuta 2013

Pieni pörröhäntä

Ei hätää. Minä olen täällä taas! 
Nojaa, tuskin kukaan teistä lukijoista kerkesi minua kaivatakkaan, koska olen ollut blogin ääreltä pois vain muutaman hassun päivän, mutta itselläni kerkesi jo tulla ikävä teitä, sekä blogia. Tuntuu ihan hassulta, kun en ole kolmeen päivään tänne mitään rustaillut. Toisaalta voihan se vaan olla hyvä, kun on hetken täälläkin hiljaa. Ei tuu teilläkään mun jutut korvista ulos. 

Muutaman päivän hiljaiselo tuntuu pitkältä ehkä siksi, koska mulla oli tossa ennen joulua melkolailla päivittäin postauksia. Nyt tämä postailettomuus on johtunut lähinnä siitä, että en oo ihan hirveesti koneella kerennyt istuskella ja vaikka olisinkin, niin ei minulla tänne blogin puolelle ole ollut mitään matskua laittaa. Kuvaus into on totaalisesti kadoksissa. Syy siihen löytyy, kun kurkkaa ikkunasta ulos. Tavallisesti heilun kamera kädessä lenkeillä, mutta nyt ei jaksa raahata kameraa mukana, kun kaikkialta saa vain niin synkkiä kuvia. Toisaalta yksi päivä harmitti kamalasti, kun kamera jäi kotiin kun mentiin "tutkimusretkelle" koirien ja poikaystäväni kanssa meille uuteen ja vieraaseen metsään. Se oli jotenkin todella hieno, ja siellä olisi voinut mielellään kameran kanssa heilua. Noh, sinne kyllä varmaasti eksytään vielä toistekkin. 

Mitäs sitten olen puuhastellut viime päivät, kun en kerran ole kuvannut, enkä istunut koneella? Noh, aika hyvin on aika kulunut saamieni joululahjojen parissa. Niitä kun sattui tulemaan vielä kasa lisää vielä aaton jälkeenkin. Saamiani kirjoja on tullut ahmittua aikalailla, sekä perheen kanssa on kulutettu yhdessä aikaa lautapelien äärellä oikein urakalla. Eli kaikkea kivaa siis!

Tänä aamuna tuttu kurre kävi moikkaamassa lintujenruokintapaikalla. Sillä näytti olevan hirmuinen nälkä ja auringonkukansiemenet maistuivat kyllä. Nappasinpa pitkästä aikaa kamerankin kätösiini, kunnes tajusin, että aamuhämärä ei ole paras mahdollinen edellytys hyville kurre kuville. Pyysin kurrea palaamaan poseeraamaan valoisampaan aikaan. Sitä odotellessa..

 photo IMG_0542.jpg  photo IMG_0868.jpg  photo IMG_0931.jpg  photo kurretaputtaa.gif

25. joulukuuta 2013

No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle?

 photo DSC02870.jpg  photo DSC02885.jpg

Voisin taas jälleen kerran marista siitä, kuinka vihaan noita kelejä ulkona. Tosin olen vinkunut samasta asiasta jo useampaan kertaan täällä blogissa, mutta pakko se on taas.. koska se ihana valkoinen lumipeite on jälleen kerran kadonnut ulkoa. Kaksi päivää sitä iloa kesti, mutta nyt taas saa kulkea tuolla harmauden ja märkyyden keskellä. Onneksi sentään löysin meiltä kotoa nastat kenkien pohjiin niin pysyin sentään pystyssä ulkona. Saa nähä tuleeko tästä enää kunnon talvea ollenkaan. Pahalta näyttää. Ja minä kun niin tahtoisin lähteä testaamaan uusia lumikenkiäni. Milloinkan pääsen niitten kanssa hangille.. hmh.. Tätä menoa en ainakaan kovin pian.

Onneksi tänään meidän lenkkeilyjä piristämässä oli ystäväni koirineen. Ei olla nähty pitkiin pitkiin aikoihin, mutta nyt kun hän oli täälläpäin niin päästiin treffaamaan yhdessä koirien kanssa. Meidän pojat on parikin kertaa aikaisemmin nähnyt tyttöjä, Yemia ja Wandaa, mutta ihan näytti, kuin pojat olisivat unohtaneet tytöt sillä aluksi oltiin niin kiukkuisina. Onneksi homma lähti siitä sitten sujumaan ja saatiin viettää porukalla mukavat pari tuntia, vaikka sää oli mitä oli. Harmittaa kun kuvamateriaalikin oli järkyttävää, koska tarvis enemmän valoa. Noh, aina ei saa mitä haluaa. Onneksi koirilla sentään oli hauskaa ja olihan meillä kaksi jalkaisillakin, kun tosiaan pitkästä aikaa nähtiin. Toivottavasti seuraava kertaa tulee pian kun koiratkin lopulta tuli niin hyvin juttuun keskenään ja Theddykin sai itselleen vähän rajumpaa ja vauhdikkaampaa seuraa, kun Koda on sille niin tylsä riehumis kaveri.

Pakko tähän loppuun vielä intoilla siitä, että rakas poikaystäväni oli hommannut minulle yhdeksi joululahjaksi Fifty Shades -kirjasarjan toisen osan. Tykkäsin ihan älyttömän paljon siitä ekasta ja nyt en malta odottaa, että pääsen tuon seuraavan osan kimppuun. Taidankin heti tämän postauksen jälkeen kaapata kirjan kätösiini ja kömpiä johonkin lämpöiseen koloon kera suklaarasioitteni sitä lukemaan!

 photo DSC02899.jpg

24. joulukuuta 2013

Jouluaaton riemua

 photo IMG_0449.jpg  photo DSC02335.jpg  photo DSC02728.jpg  photo DSC02719.jpg  photo DSC02721.jpg  photo DSC02698.jpg  photo DSC02655.jpg

Jouluaatto! Vihdoin. Jippii!

Heräsin vahingossa jo viideltä tänäaamuna ja ihan pirtsakkanakin vielä. Siinä tuli sitten heti aamu tuimaan katsottua elokuvaa, kunnes alkoi joulupukin kuumalinja. Pakollinen katsottava, vaikka tuo uusi pukki melko pettymys olikin. Ihan pöhkö. 

Meillä on aina jouluaatto painottunut aamuun. Lapsenakin heti kun herättiin, niin saatiin juosta kuusen alle availemaan paketteja. Kenties juuri siksi, ettei me oltais ikinä maltettu odottaa iltaan saakka. Joillakinhan se on sitten taas niin, että odotetaan sinne iltaan, ennenkun aletaan availemaan lahjoja yms. 

Tänään meillä aloitettiin lahjapapereiden repiminen kun kaikki olivat hereillä. Meillä koirat saavat aina ekana avata lahjansa. Koda oli vähän huonolla tuulella aamusta, joten se ei omaa pakettiaan tahtonut edes avata (kuten huomasitte, jos katsoitte ylläolevan videon.) Theddy sentään oli reipas poika ja se näytti nauttivan lahjastaan toisinkuin Koda oli vähän outo, eikä luukaan tuumannut maistua edes sitten kun se lopulta saatiin paketista ulos. 

Itse olen super tyytyväinen lahjoihin. Erätavaroita; lumikengät, otsalamppu, ruoka-astiasto, sekä sitten muuta härpäkettä; teetä, rappakalja -peli, huulirasva, kasvonaamio, tossut, rahaa.. niin ja hurjasti suklaata. Kuvissa ei kaikkea näykkään, mutta kyllä tässä pöytä notkuu jos jonkin moisesta suklaasta. Kyllä kelpaa :) Ai niin.. ja saapas nähdä mitä poikaystävän antamista paketeista sitten vielä löytyy. Niitä saan jänskättää vielä ainakin iltaan taikka jopa huomiseen.

Kuitenkin kaikista paras lahja on mielestäni tämä yhteinen aika. Iskä oli aamusta töissä, mutta nyt ollaan koko perhe kasassa ja saadaan pitää yhdessä hauskaa. Vähän yli kaksi tuntia me oltiin viettämässä aikaa porukalla siellä eräällä kodalla (kota.. ei Koda..), joka me äitini kanssa jokunen aika sitten löydettiin sattumalta meren rannasta. Siellä sitten laitettiin nuotiopystyyn ja paistettiin makkaraa ja ennenkaikkea pidettiin hauskaa ja naurettiin vatsat kipeinä. Koirillakin oli hulvattoman hauskaa ja Kodakin vähän piristyi siitä aamuisesta. Voi että.. rakastan mun perhettä niin paljon! 

Taidankin tästä siirtyä tuon uuden uutukaisen pelin ja perheeni ääreen. Toivottavasti tekin vietätte ihanan jouluaaton :)

 photo DSC02771.jpg  photo DSC02786.jpg  photo DSC02750.jpg  photo DSC02824.jpg

23. joulukuuta 2013

Lumihiutaleita hiljalleen, sataa maahan lumivalkoiseen

 photo DSC02577.jpg photo DSC02597.jpg  photo DSC02524.jpg  photo DSC02509.jpg  photo DSC02629.jpg

Pöö! Minä täällä taas... Oonpas ollu ahkera postailija viime päivinä. Noh, ei kai se mitään tai ketään haittaa jos rustailen tänne päivittäin.

Tänään ollaan saatu iloita kunnon lumisateesta. Vihdoin. Jiiihaa! Koiratkin niin riemastuivat, kun sai taas temmeltää valkoisessa maassa. Tottakai piti sitten lähteä koirien, sekä rakkaan siskoni kanssa nautiskelemaan lumen tuprutuksesta ulkosalle. Mentiin meren rantaan kera kameran, joten muutama kuvakin tuli siis näpsittyä. 

Hmm... Tässä kun tarkemmin aloin noita ylläoleviakin kuvia tarkastelemaan, niin hokasin, ettei me siskon kanssa kyllä näytetä lainkaan siskoksilta. Ollaan täysin erinäköisiä. Se on jännä, kun yleensä sisaruksista löytyy edes jotain samanlaisia ulkonäöllisiä piirteitä. Meistä niitä kyllä saa etsiä, jos niitä edes onkaan. Saa hihkaista, jos löytää meistä joitain samanlaisia piirteitä. 

Mutta tosiaan.. tuota valkoista ihanuutta satelee yhä lisää ja hyvä niin. Toivottavasti ei vain kerkeä sulaa pois. Kiitos!

22. joulukuuta 2013

Hopitihopsis hupitihupsis

Te kaikki, jotka olette tänään joutuneet liukastelemaan lenkillä noilla peilijäisillä teillä, niin varmasti tunnette tuskani. Minä en onneksi ole kuin kerran tänään pyrstölleni lentänyt, mutta kiitos sekin riittää. Tuolla ei pysy kyllä pystyssä muutakuin tyyliin jotkut super yli-ihmiset. 

Lähettiin tänään päivällä äitin kanssa liukastelemaan autolla kohti Houraatin ulkoilualuetta, joka on varmasti tuttu teille jotka olette blogiani jo pitemmän aikaa seurailleet. Eli se Houraattihan oli se meidän ehdoton lemppari ulkoilu paikka koirien kanssa. Aateltiin, että siellä vois pystyä lenkkeileen vähän paremmin, mutta liukastahan se oli sielläkin. Jokatapauksessa viihdyttiin siellä parisen tuntia ja koirilla ainakin oli normaaliin tapaan hulvattoman hauskaa, vaikka sää oli mitä oli ja kunnon lumesta ei tietoakaan. 

Harmi kun omasta kamerastani sattui olemaan akku tyhjänä, joten kuva materiaalia en reissulta saanut. Toisaalta eipä siellä paljon mitään kaunista kuvailtavaa olisikaan ollut. Minun oli kuitenkin pakko napata siskon kamera mukaan, jolla sitten kuvasin pari videon pätkää koirien temmellyksestä. Siellä pitää kyllä aina olla kamera mukana, koska ikinä ei tiedä jos joku hassu eläin astelis vastaan. 

Seuraavassa videokoosteessa siis pitkästä aikaa elävää kuvaa poikien riekkumisesta. Niin ja vilahtaahan siellä eräässä pätkässä myös pikkuruinen vieraileva tähti, joka onneksi selvisi hengissä (ei.. en tarkoita videoissa välillä vilahtavaa äitiäni..) ;)

21. joulukuuta 2013

Kolme yötä jouluun on! ♫


 photo DSC02166.jpg photo DSC02196.jpg  photo DSC02181.jpg  photo DSC02214.jpg  photo DSC02283.jpg


♫  Kolme yötä jouluun on,
laskin aivan itse eilen,
kun näin silmät tonttusen. 
Leivotaan ja siivotaan, 
kuusikin jo sulaa saa, 
kun kolme yötä enää on! ♫

Hih. Minä täällä kunnon jouluihmisenä fiilistelen taas vaihteeksi joulumielellä. Toivottavasti sieltä ruutujenkin takaa löytyy joulumieltä, eikä teitä ärsytä nämä minun jouluisat postaukseni. Noh, jos niin hassusti on, että alkaa tympiä tämmöset joulufiilistelyt, niin voin lohduttaa, että pianhan se joulu on taas ohi ja aletaan porskuttaa kesää kohti! Mutta joulu on vain kerran vuodessa, joten mielestäni sitä saa kyllä fiilistelläkin! 

Meidän olohuoneessa komeilee nyt joulukuusi. Minua harmittaa, kun en saanut raahata kunnon aitoa kuusta sisälle, joka olisi mielestäni ollut paljon parempi vaihtoehto kun tuo tylsä teko kuusi. Höh. Noh, näillä mennään! 
Tuo meidän kuusi on tänä vuonna jotenkin hauska, koska siihen on tungettu kaikki kuusen koristeet mitä talosta löytyy. Haha. Semmonen oikein täyteläinen se on. Pojat olivat ahkerasti koristelussa mukana. Koda seuraili nätisti vähän sivummalta, kun taas Theddylle sai vähän väliä ärähtää, kun meinasi kuusen pallot ja kaikki lähteä hieman parempiin leikkeihin. Onneksi Theddy lopulta tajusi hillitä itseään ja nyt saa kuusi komeilla olohuoneessa ihan rauhassa. 

Tosiaan. Itse kannatan mielummin kunnon aitoa joulukuusta. Siitä tulee enemmän semmonen jouluinen meininki. Toki se on hieman ärsyttävää, kun se alkaa varisemaan havuja lattialle jne. Ja kyllä minä tuon tekokuusenkin nyt siedän. Tosin jos kerran on tekokuusi, niin se voisi kyllä ihan hyvin olla semmonen valkonenkin. Semmonen ois melko hieno. Mutta kuten jo aikaisemminkin totesin, niin näillä mennään! Mutta mites siellä, joko on kuusi koristamassa? Vaiko tuleeko kuusta laisinkaan? Teko vai aito? Kertokaahan toki teidän joulukuusi perinteitä.

20. joulukuuta 2013

DIY: Sytykeruusut

Hellurei! Päätin nyt väsätä teille jo toisen tämmösen "askartelupaskartelu" postauksen. Viime kerralla opastin teitä tekemään ulos kauniin värikkäitä lumilyhtyjä värjäämällä lunta vesiväreillä. Oma lumilyhtyni on valitettavasti jo sulanut kaiken muun lumen mukana, mutta kovasti odottelen, että lumi peittäisi taas pian maan, niin pääsisin väsäämään uuden sellaisen. 

Noh, mutta tälläkertaa puuhastellaankin sytykeruusujen parissa. Tuossa eräänä päivänä kun seikkailin netissä etsien hyviä askarteluohjeita ja itsetehtyjä lahjaideoita, niin törmäsin näihin ekaa kertaa. Tottakai lähti heti toteutukseen, niin hyvältä idealta vaikutti. Ja tietysti piti teillekkin tulla jakamaan tämä, jos lukijoiden seasta löytyy sellaisia, joille nämä sytykeruusut ovat ihan uusi juttu. 

Jos vielä joku teistä hätäilee, että joululahjoja puuttuu esim. sukulaisilta, niin suosittelen kyllä tätä ideaa. Itse tehtyä, egologista ja tarpeellista, jos omistaa takan tai puu lämmitteisen saunan. Minä väsäsin näistä joululahjat mummulle ja pappalle, sekä poikaystävälle (joka saa myös miljoona muuta lahjaa, mutta tämä yksi niistä.)
   photo tarvitset.jpg

Noniin elikkästä.. aloitetaan. Tarvitset seuraavia välineitä ruusujen tekoon:

  • Kananmunakenno
  • Kynttilän jämiä
  • Huono kattila ja kansi, jotka uhraat tähän hommaan
  • Jonkin sortin pihdit
  • Leivinpaperia

Näillä välineillä pärjäät.


 photo seuraavaksi.jpg

Sitten eikun hommiin!

  1. Hajota kananmunakenno osiin. Niistä kuppiosista tulee ruusun pohja/reunat. 10 munan kennosta itse sain 8 ruusua tehtyä niin että kennon muista osista riitti "terälehdiksi". 
  2. Revi kennon kannesta ruusulle suurinpiirtein sentin levynen suikale sisukseksi. Pyöritä se tiiviksi ja aseta kupin keskelle. 
  3. Revi kennosta palasia, joita tyrkkäät kuppiin täytteeksi niin, että sisus pysyy paikoillaan vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. 
  4. Kun ruusut ovat valmiit, niin ala sulattelemaan kynttilän jämiä kattilassa. Laita kattila puolilleen vettä ja kynttilän jämät sinne sulamaan. Älä anna steariinin kuumentua liikaa ettei satu vahinkoja. Pidä kattilan kansi lähettyvillä mahdollisen palon tukahduttamiseksi. 
  5. Kun steariini on sulanut, niin ota ruususta kiinni pihdeillä (itse en omistanut oikein minkään sorttisia pihtejä, joten käytin saksia. Toimi oikein hyvin niilläkin.) ja ala dippailemaan ruusua kattilassa. Laita kastettu ruusu leivinpaperin päälle kuivumaan ja dippaa seuraava. Itse dippailin montakin kerrosta jokaista ruusua. Vinkkinä dippailuun, että älä upota koko ruusua steariiniin, sillä muuten siitä tulee niin liukas, että siitä on hankala enää pitää kiinni. Itse siis jätin pohjaan vähän kuivaa tilaa, jotta se pysyi pihdeissä (tai minulla siis saksissa..) muillakin dippauskerroilla.

 photo lopuksi.jpg

Lopulta sinulla on valmiina kauniita sytykeruusuja. Valkoisista kynttilän jämistä tuli tuon yllä olevan värisiä ja harmitti, kun en omistanut värillisiä kynttilöitä, että olisin saanut vähän väriä ruusuihin, mutta kelpaavat ne nuokin.

Kannattaa antaa sulaneen streariinin jäähtyä rauhassa kattilassa, jolloin se sitten jähmettyy kattilaan niin, että saat sen helposti pois ja pussiin vaikkapa seuraavaa käyttökertaa varten.

Valmiit ruusut voit paketoida haluamallasi tavalla, mutta itse laitoin ne kauniin jouluisen servetin päälle ja sellofaanin ympärille. Näin helposti ja hauskasti syntyi hieno itsetehty ja egologinenkin lahja!