Nojaa, tuskin kukaan teistä lukijoista kerkesi minua kaivatakkaan, koska olen ollut blogin ääreltä pois vain muutaman hassun päivän, mutta itselläni kerkesi jo tulla ikävä teitä, sekä blogia. Tuntuu ihan hassulta, kun en ole kolmeen päivään tänne mitään rustaillut. Toisaalta voihan se vaan olla hyvä, kun on hetken täälläkin hiljaa. Ei tuu teilläkään mun jutut korvista ulos.
Muutaman päivän hiljaiselo tuntuu pitkältä ehkä siksi, koska mulla oli tossa ennen joulua melkolailla päivittäin postauksia. Nyt tämä postailettomuus on johtunut lähinnä siitä, että en oo ihan hirveesti koneella kerennyt istuskella ja vaikka olisinkin, niin ei minulla tänne blogin puolelle ole ollut mitään matskua laittaa. Kuvaus into on totaalisesti kadoksissa. Syy siihen löytyy, kun kurkkaa ikkunasta ulos. Tavallisesti heilun kamera kädessä lenkeillä, mutta nyt ei jaksa raahata kameraa mukana, kun kaikkialta saa vain niin synkkiä kuvia. Toisaalta yksi päivä harmitti kamalasti, kun kamera jäi kotiin kun mentiin "tutkimusretkelle" koirien ja poikaystäväni kanssa meille uuteen ja vieraaseen metsään. Se oli jotenkin todella hieno, ja siellä olisi voinut mielellään kameran kanssa heilua. Noh, sinne kyllä varmaasti eksytään vielä toistekkin.
Mitäs sitten olen puuhastellut viime päivät, kun en kerran ole kuvannut, enkä istunut koneella? Noh, aika hyvin on aika kulunut saamieni joululahjojen parissa. Niitä kun sattui tulemaan vielä kasa lisää vielä aaton jälkeenkin. Saamiani kirjoja on tullut ahmittua aikalailla, sekä perheen kanssa on kulutettu yhdessä aikaa lautapelien äärellä oikein urakalla. Eli kaikkea kivaa siis!
Tänä aamuna tuttu kurre kävi moikkaamassa lintujenruokintapaikalla. Sillä näytti olevan hirmuinen nälkä ja auringonkukansiemenet maistuivat kyllä. Nappasinpa pitkästä aikaa kamerankin kätösiini, kunnes tajusin, että aamuhämärä ei ole paras mahdollinen edellytys hyville kurre kuville. Pyysin kurrea palaamaan poseeraamaan valoisampaan aikaan. Sitä odotellessa..
Niin se aika vaan rientää ja tänään piti taas kääntää kalenterissa sivua eteenpäin. Joulukuun ensimmäinen päivä tarkoitti myös ensimmäisen joulukalenteri luukun avaamista. Nams! Sitä olikin jo odotettu. Ja tottahan toki se tarkoitti myös ensimmäisen Tonttu Toljanteri jakson katsomista. Sitä katsoessa tulee aina ihanalle joulufiilikselle. Toivottavasti teilläkin on ollut yhtä mukava ensimmäinen adventti päivä kuin minulla. Tänään on ehditty touhata kaikenlaista hauskaa, kuten ylläolevista puhelin kuvistakin jo voi huomata.
Arvatenkin koirien kanssa ollaan touhuiltu yhdessä paljon. Tuossa kollaasin ensimmäisessä kuvassa piti ikuistaa Theddyn kaunis hymy, jonka se väläytti nautiskellessaan rapsutuksista. On se ihana!
Ylläolevan kollaasin keskimmäinen kuva on näpsäisty minun, siskoni, sekä äitini yhteisestä peli tuokiosta. Lautapelit ovat aina olleet meidän perheen suosiossa ja niitä tykätään pelailla aina kun vain aikaa riittää. Tänäänkään naurulta ei voitu välttyä, kun alettiin pelaamaan Party Aliasta. Hulvattoman hauskaa! Ps. Minä voitin ;)
Tänään on jälleen kerran hurja tuuli pauhannut ulkona, mutta siitä huolimatta ulkoiltiin useampikin tovi koirien, sekä siskoni kanssa. Keksittiinpä me kesken lenkin alkaa väsäämään lumiukkoakin keskelle peltoa. Hieno siitä tulikin, vaikka koirat olivat lähellä tuhota sen useampaankin otteeseen.
Niin ja kuten huomaatte, niin olenhan minä kerennyt tänään blogin kimpussakin olla. Tykkään vaihdella ulkoasua aina vuodenaikojen mukaisesti, joten tälläkertaa ulkoasu koki muutoksen hiukkasen talvisempaan suuntaan. Olen itse tähän ihan tyytyväinen, mutta kertokaahan tekin toki mitä mieltä tästä uudesta ulkoasusta olette!?
Näin mukavan päivän jälkeen voikin hyvillä mielin ja hymysuin painua kohta puolin pehkuihin. Huomenna sitten odottaakin ensimmäinen työharjoittelu päivä seurakunnalla, jossa saan touhata lähinnä päivä- ja perhekerhoissa lapsukaisten kanssa. Toivottavasti tulee mukavaa!
Kukkuluuruu! Mitäs meidän arkeen kuuluu? Noh, minulla itselläni ainakin kouluhommista stressaamista, mutta sen lisäksi paljon kaikkea mukavaakin. Nimittäin tämä viikko on sisältänyt paljon uusia kivoja juttuja, kuten esimerkiksi siskon kanssa ollaan innostuttu sulkapallon peluusta oikein urakalla. Sulkaa on sitten lätkitty tuntitolkulla pihalla pimeässä lamppujen valaistuksessa lähes joka ilta.
Theddyn kanssa ollaan hiki otsalla viskottu frisbeetä. Oikein hauskaa ja uuvuttavaa puuhaa. Pikkumieskin saattaa joskus jopa väsähtää frisbeen perässä juoksentelusta. Sitä kun tuntuu yleensä niin mahdottomalta saada väsyksiin mitenkään. Kodaa ei frisbee kiinnosta sitten pätkän vertaa. Se tyytyy katselemaan pellon reunalta, kun kaveri temmeltää.
Aurinkokin on uskaltautunut näyttäytyä nyt parina päivänä. Mukavaa vaihtelua ainaisiin harmaisiin ja sateisiin päiviin, mutta kyllä me jo kovasti niitä lumihankia ooteltais. Toivotaan, ettei enää hirveen kauaa tartteis odottaa, että pääsee tarpomaan lumeen. Tosin onhan siinäkin huonot puolensa... koirilla tuo turkki nimittäin kerää kyllä melkoiset lumipaakut yleensä. Niitä saa sitten lenkkien jälkeen sulatella urakalla.
Tulipas melko hurja viikonloppu vietettyä Kalajoen maisemissa kesän jukujukuleirin ohjaajaporukan kanssa. Huhhui. Tuli otettua vähän osumaa paintballissa ja rellestettyä muutenkin, eli kuten arvata saattaa niin sunnuntai oli melkoista kärsimystä, mutta siittä on onneksi nyt selvitty.
Kotia palatessa minua odotteli parikin ihanaa ylläriä. Nimittäin kaksi uutta tilaamaani kivaa paitaa oli saapunut, sekä meidän ikuisuuden (4kk) kestänyt saunaremonttimme oli viimein ja vihdoin saatu päätökseen. Nyt meillä on kivat uudet sauna- ja pesutilat. Koiratki oli oikein tyytyväisiä lopputulokseen ja kävivät ensimmäisinä testaamassa uuden uutukaiset lauteet. Hassuja hauvoja :3
Tähän väliin mun täytyy vielä mainita, että mua raivostuttaa yli kaiken nämä pimeät illat. ARGH. Joka ilta joutuu lähtiä lenkittää koiria tuonne pimiään ja jostain kumman syystä oon alkanu pelkään pimiää ihan sikana. Joutuu aina ottaan jonku ihmisen mukaan lenkille, koska yksin en uskalla lähtiä, vaikka kuinka ois lamppuja matkassa.
Mutta eipä sen kummempaa. Nyt tuntuu jotenki, että tää kirjottaminen ei luonnistu sitten yhtään. Päässä pörrää ihan tuhottamasti liikaa kaikkia asioita ja nii.. mutta palaillaan!
Mitenkäs te olette viikonloppunne viettäneet? Joillain teillä saattaa tänään olla viimeinen syyslomapäivä aivan kuten minullakin, joten siitä onkin syytä ottaa kaikki ilo irti. Huomenna alkaa taas arki ja opisto kutsuu. Ei kyllä jostain syystä jaksais yhtään kiinnostaa, mutta pakko jaksaa ja löytää jostain karannutta motivaatiota, niin hyvällä tuurilla sitä valmistuukin sitten keväällä! Siihen tähdätään.
Tämän viikonlopun aikana olen viettänyt ahkerasti poikien kanssa aikaa ulkoillen. Välillä aurinko on paistaa porottanut ja välillä taas on ollut synkempää ja sadellut milloin lunta ja milloin rakeita, mutta meillehän kelpaa sää kuin sää.
Eilen vietettiin mukava ilta koirien, sekä pikkusiskoni kanssa tuossa läheisellä Vähäjärvellä. Reipas tunti touhuiltiin ja leikittiin mm. meidän uutta lemppari leikkiä, piilosta! Siinä koirat saa toimia etsijöinä yhdessä ja aina jompikumpi meistä kaksijalkaisista kirmaa piiloon. Huisin hauskaa!
Tänään aamusta päätettiin poikaystäväni kanssa lähteä perinteikkäästi sunnuntairetkelle ja pojat tottakai mukana. Tälläkertaa retkipaikaksi valikoitui Karhukorvenjärvi. Sielläpäinkään ei ollut aikaisemmin kumpikaan pojista ikinä käynyt ja kyllä uusia hajuja riitti. Eväitä ei sattunut olemaan matkassa, mutta ei se haitannut. Reissu oli mukava ilman niitäkin.
Kyllä nuo kaikenlaiset pienet kuin isommatkin retket aina piristää mieltä!
Ihan näin ensialkuun.. Ihanan raikasta lokakuuta teille kaikille söpöläisille, jotka minun turinoitani täältä seuraatte! Oletteko kenties huomanneet saman kuin minä? Siis sen, kuinka aika rientää mahdottoman lujaa, eikä perässä tuumaa pysyä. Syyskuukin vilahti tuosta ohi noin vain ja nyt eletäänki jo lokakuuta. Kohtahan saadaan alkaa hössöttää joulua ja ja ja.. !
Noh, minä ja pojat ainakin ootellaan jo kovasti talvea, vaikka toki me maltetaan vielä näistä syksyisistä päivistäkin nauttia, mutta innolla jo haaveillaan tulevasta talvesta tai minä ainakin. Pojatkin kyllä rakastaa talvea yli kaiken, mutta tuskin siittä haaveilla osaavat.
Itse jo malttamattomana odotan sitä päivää, kun saan ensimmäistä kertaa kiskasta ulos mentäessä talvikamppeet päälle. Olen täksi talveksi hommannut uuden toppatakin ja lämpimät kenkulit. Jotkut ihunat lapaset ois vielä metsästämättä, mutta eiköhän ne kerkeä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mun talvivaatteet ei oo miesten osastolta.. aika jännä!
Minkälaisesta talvesta te pidätte? Itse toivon kovasti, että tulis mahottoman paljon lunta. Sillai että sais kunnolla tarpoa pitkin peltoja hangessa. Se on ihan huippua noitten koiruuksien kanssa!
Toinen ihana juttu talvella on, kun pääsee lenkkeileen vesistöjen jäille. Tuo meidän läheinen järvi onkin talvisin suosittu temmeltämispaikka meille.
Hihi :3 Nyt kun rupes oikeen miettiin näitä, niin tuli ihan semmonen fiilis, että tule talvi jo! Tule, tule!
Minusta ei olekkaan täällä blogin puolella kuulunut pihaustakaan muutamaan päivään, mutta ei hätää, hengissä ollaan! Olen tässä viettänyt ihanan pitkää viikonloppua, sillä perjantaina minulla oli jo vapaata ja itseasiassa tiistaina vasta kouluun. Ja mitäs sitten olen puuhastellut? Noh, perjantaina heti aamusta aloin ahertamaan hyvän ystäväni syntymäpäivälahjan parissa. Sain nimittäin loistoidean väsätä hänelle muistipelin meidän yhteisistä kuvistamme vuosien varrelta. Siinä olikin tekemistä, mutta lopputulokseen sain olla tyytyväinen. Lahja oli myös ystäväni mieleen, joten uskallan suositella kyseistä lahjaideaa muillekkin! Kasasimme kaveriporukallamme kaikki lahjat yhteen laatikkoon ja sieltähän sai 18-vuotis synttärisankari sitten kaivaa jos jonkinmoista tavaraa. Lisäksi laatikosta löytyi jokaisen lahjaan osallistuneen kirjoittamat kirjeet sankarille. Mielestäni oikein loisto lahja kokonaisuudessaan!
Perjantai-ilta meni siis juhliessa ja kuten arvata saattaa niin lauantai sitten lähinnä nukkuessa ja pizzaa syödessä. Tämän päivän ajattelin myös pyhittää rennolle oleskelulle. Toivottavasti on teidänkin viikonloput sujuneet rattoisasti :3
Lauantaina vietettiin ensimmäistä kertaa Suomen luonnon päivää. Olin jo tietysti pari viikkoa ennen kyseistä päivää suunnitellut päivän ohjelman valmiiksi. Siihen kuului tottakai retkeilyä meille uuteen ja tutkimattomaan metsään kera koirien ja poikaystävän, mutta kuinkas kävikään.. Perjantai illan seuraamuksista johtuen en kyennyt juhlistamaan päivää muuta kuin sängyn, sekä sohvan pohjalta. Noh, semmosta sattuu. Toivottavasti kuitenkin joku teistä rakkaista lukijoista juhlisti päivää minunkin puolestani liikkumalla luonnossa tai jotenkin muuten :)
Mutta sitten.. asiasta toiseen! Olen osallistunut kuvakilpailuun Mr. Twist -blogissa ja siellä kuvaani on mahdollista käydä äänestämässä 22.9 saakka, joten käykäähän kurkkaamassa ja antamassa äänenne jos kuva miellyttää. Kuvakilpailun aiheenahan oli "Hetki kesästämme" ja hirmuisen valinnanvaikeuden jälkeen päädyin kuitenkin osallistumaan tällä otoksella:
Hengissä ollaan! Jukujukuleiriltä selvitty ja ihana olla taas kotosalla. Koirilla ainakin oli ollut ihan tajuton ikävä ja pistivätkin hirmuisen shown pystyyn heti kun astuin ovesta sisään. Ihanat :)
Poissaollessani täällä blogissa pyöri eräänlainen toivepostaus sydeemi. Siinä parhaan idean kommentoijalle lupasin yllärin postissa lähettää ja voittaja ideaksi selviytyi Sara H:n idea tehdä postaus Kodan ja/tai Theddyn elämäntarinasta sen näkökulmasta. Tosi hauskan kuuloinen idea, jonka toteutan tässä aivan piakkoin! Kiitos siis Saralle ideasta, ja otan sinuun yhteyttä sähköpostitse tässä myöhemmin.
Ja muuten.. huhhui! Sitä onki saanu jo kalenterista kääntää uuden sivun esille, elokuu nimittäin. Tuntuu, että aika rientää niin nopiaa, että hyvä ku perässä pysyy! Onneksi ihtellä vielä semmoset kolmisen viikkoa lomailua, joten täytyypi nauttia täysin rinnoin. Mitähän hassun hauskaa sitä keksiskään vielä loppu lomaksi? Saas nähä! Mutta hei, tsemppiä niille, joilla loma lähenee jo uhkaavasti loppua!
Ai että ku oonki rakastunu tuohon biisiin ♫
Kesä huristelee eteenpäin järjettömän nopeasti. Nopeammin kuin ennen. Loma hupenee hupenemistaan. Miks musta tuntuu etten oo saanu tehtyä yhtään mitään lomalla tähän mennessä? En mitään järkevää ainakaan. Tuntuu, että kaikki aika on menny ihan hukkaan, vaikka oonhan mä oikeesti tehny kaikkee kivaakin! Hmm. Niin ristiriitaset fiilikset. Varsinkin nyt kun ei oo enää kesätöitäkään, niin oon vaa loikoillu kotona tekemättä mitään. Tai oonhan mää kyllä nähny kavereita ja muutenki touhunnu vähän sitä ja tätä. Silti tuntuu etten oo tehny mitään? Miksi? Mitä mun muka pitäis tehä, että aika menisi talteen ja loma ois ollu loistokas. En tiedä itsekkään. Ihmeellinen tämä ihmismieli.
Mitäs mä sitte tosiaan oonkaan puuhastellu?
Rakas pikkusisko on viety rippileirille ja pojatkin pääsi nautiskelemaan vähän pitemmästä automatkasta pitkästä aikaa. Ne molemmat niin tykkää istuskella auton kyytissä. Mutta tosiaan.. voi hirvitys miten vanha tuo sisko jo onkaan. Ei se voi! Sehä on niin pieni.. Käytiin tuossa yks päivä sitä jo moikkaamassakin leirillä, kun siellä oli vierailupäivä. Ihmeen hyvin se näytti siellä viihtyvän, vaikka paikka vilisi paarmoista, joita sisko kammoksuu hirmuisesti. Noh, mutta ainakin seuraavana sunnuntaina saadaan juhlia rippijuhlia! Jeij.
Oon käynny shoppailemassa kaupungissa, vaikka en todellakaan siitä hommasta niin pidäkkään. Kuulun ennemminkin niihin ihmisiin, jotka tykkäävät istuskella tietokoneen ääressä tilaamassa vaatteensa helposti ja vaivatta netistä sen sijaan, että ramppaa kaupungissa kaupasta toiseen ja tuskailee sovituskopeissa ja ihmisvilinässä. Hyi. Selvisin kuitenkin hengissä, ja vaikka olin oikein erikseen antanut itselleni luvan tuhlata rahaa vähän enemmänkin, niin mukaan tarttui vaan yks paita!? En kertakaikkiaan löytäny mitään kivaa mistään. Noh, mutta ainakin tuo paita on ihana. Tykkään :)
Tottakai on vietetty paljon aikaa koirien kanssa ja eilettäin päästiinki piiiiiiitkästä aikaa näkemään poikien tyttökavereita, Lyyliä ja Saanaa. Pojat oli ihan intona tytöistä, mutta harmi kun tunteet eivät olleet molemmin puolisia. Lyyliä ja Saanaa ei oikein leikit kiinnostaneet Theddyn ja Kodan kanssa, vaan mielummin touhasivat omiaan. Theddy ei kyllä helposti lannistu, jos leikkikaverit eivät innostukkaan. Se jaksaa sinnikkäästi ärsyttää toisia, että saisi jonkun jahtaamaan itseään. Hupsu. Noh, mutta pääsivätpähän koirat ainakin näkemään toisiaan, vaikka leikkiminen ei nyt tälläkertaa innostanutkaan.
Eräänä harvinaisen tylsänä aamupäivänä pohdin kuumeisesti itselleni järkevää tekemistä. Jotain muutakin kuin datailua ja koirien kanssa touhuilua. Silloin sen keksin. Lukeminen! Olen joskus ollut ihan kunnon lukutoukka, mutta jossain vaiheessa kirjat jäivät ja nyt päätin tehdä muutoksen siihen! Kesälomahan on oivaa aikaa syventyä lukemisen syövereihin. Marssinpa siis kirjastoon ja palasin sieltä kaksi kirjaa kainalossani. Tuota valokuvauskirjaa olen selaillut mielelläni. Se on ihan kiva. Mutta tuo toinen.. Michael Cunningham - Tunnit.. valitsin kyseisen kirjan, kun halusin jotain täysin uutta lukemista ja tuo kyseinen kirja oli saanut muutaman palkinnon ja sitä kehuttiin kannessa: "Äärimmäisen koskettava, ainutlaatuinen ja unohtumaton romaani." Olen märehtinyt kirjaa 80 sivun verran ja tähän asti kirja on unohtumaton siinä mielessä, että en koskaan ole lukenut yhtä huonoa kirjaa. En vielä ole edes tajunnut, että kenestä/mistä kirja kertoo. Teksti on niin sekavaa, että olen kokoajan ihan pihalla. Eijei, tämä kirja ei ole minua varten, joten ehkäpä viisainta lopettaa sen lukeminen suosiolla. Onneksi sain ystävältäni pelastukseksi astetta paremman kirjan! Fifty Shades on ihan toista maata, kuin tuo edellinen josta kerroin. Tämä kirja tempaisi mukaansa heti ensimmäiseltä sivulta lähtien ja sitä ei malttaisi laskea käsistään millään!
Yhtenä iltana päätin vähän herkutella! Namnam, sipsiä ja dippiä. Oon aina huono valitsemaan elokuvaa katsottavaksi, koska ensinnäkin en osaa päättää, kun haluaisin katsoa kaikki, mutta jostain syystä onnistun lähes aina valitsemaan paskan elokuvan.. Tälläkertaa kuitenkin pistin pyörimään Itse Ilkimyksen, koska en ollut sitä koskaan vielä nähnyt ja se kun on pomppinut silmilleni jokapaikasta niin päätin nyt sivistää itseäni katsomalla kyseisen elokuvan. Hihi, se oli niin söpö ja hassu leffa. Tykkäsin kyllä!
Kameran edessä ja takana on viihdytty myös viimepäivinä, mutta niistäpä ei sen enempää :)
Näin minä olen lomapäiviäni vietellyt. Minkäslaisia ovat teidän tavanomaiset kesälomapäivänne?
