Lumihiutaleita hiljalleen, sataa maahan lumivalkoiseen

Pöö! Minä täällä taas... Oonpas ollu ahkera postailija viime päivinä. Noh, ei kai se mitään tai ketään haittaa jos rustailen tänne päivittäin.

Tänään ollaan saatu iloita kunnon lumisateesta. Vihdoin. Jiiihaa! Koiratkin niin riemastuivat, kun sai taas temmeltää valkoisessa maassa. Tottakai piti sitten lähteä koirien, sekä rakkaan siskoni kanssa nautiskelemaan lumen tuprutuksesta ulkosalle. Mentiin meren rantaan kera kameran, joten muutama kuvakin tuli siis näpsittyä. 

Hmm... Tässä kun tarkemmin aloin noita ylläoleviakin kuvia tarkastelemaan, niin hokasin, ettei me siskon kanssa kyllä näytetä lainkaan siskoksilta. Ollaan täysin erinäköisiä. Se on jännä, kun yleensä sisaruksista löytyy edes jotain samanlaisia ulkonäöllisiä piirteitä. Meistä niitä kyllä saa etsiä, jos niitä edes onkaan. Saa hihkaista, jos löytää meistä joitain samanlaisia piirteitä. 

Mutta tosiaan.. tuota valkoista ihanuutta satelee yhä lisää ja hyvä niin. Toivottavasti ei vain kerkeä sulaa pois. Kiitos!

Ilta auringossa

Hurjan kaunista auringonlaskua käytiin tänään iltasella ihastelemassa läheisellä Hopiakalliolla. Se on paikka, jossa yleensä kesäisin tulee vietettyä paljon aikaa uimisen merkeissä, mutta kyllä siellä viihtyy kaikkina neljänä vuodenaikana. Hienot maisemat ja loistavat temmellysmahdollisuudet koirille niin mikäs sen parempaa. 

Tällä reissulla tosiaan mukana oli lähes koko perhe, iskää lukuunottamatta. Siskon kanssa heiluttiin kamerat käsissä ja lopputuloksena yhteensä yli 500 kuvaa.. hups! Niissä olikin sitten melkoinen selaaminen.

Kotia palatessa pääsinkin nauttimaan yhdestä koiranomistajan parhaista puolista. Nimittäin vastahakoisten koirien pesusta. Koda kaipasi "housukarvojen" pesua, sillä jostain syystä onnistui sotkemaan ne mihis muuhunkaan kuin kakkaansa. Theddy taasen joutui suihkuun kahdestakin syystä. Ensimmäinen oli se, että kuten kuvista saattaa tarkkasilmäisimmät hoksata, niin jätkä nautti suunnattomasti hiekkakasoissa mönkimisestä ja tuosta turkista ei tommoset hiekkamäärät ihan puistelemalla irtoa. Toinen syy olikin sitten se, että tarkkavainuinen herra löysi metsästä jotain hänen mielestään herkullista kakkaa, jossa oli ihan pakko pyöriä ja hinkata itteensä. Haju oli kertakaikkiaan uskomaton. Hyi olkoot. Tämmöset tempaukset kyllä piristää aivan mahtavasti koiranomistajan muuten niin tylsää arkea, joten suuret kiitokset Theddylle!

weheartit.com

Lähestulkoon terve

Olen palannut elävien kirjoihin. Toisin sanoen olen tervehtynyt tai ainakin melkein tervehtynyt syysflunssastani. Pahin osa taudista ainakin on selätetty, mutta vielä on pää täynnä räkää ja yskin keuhkoja pihalle aina välillä, mutta mitäs pienistä! 

Kunnolla en oo viellä lenkkeillä vihtinny, joten eilenkin vietiin poikaystäväni kanssa autolla pojat riekkumaan ja purkamaan energioitaan koirauimarannalle. Theddykin tarkeni vielä ryhtyä vesileikkeihin, mutta kenties nämä oli viimiset uintikerrat tälle vuodelle. On kyllä ollut todella positiivinen ylläri se, että minkälainen hurja vesipeto Theddystä on kehittynyt. En ole ennen omistanut uimisesta pitävää koiraa, joten tämä on mukavaa vaihtelua. Oikein ilo silmälle nähdä innosta puhkuva koira polskimassa vedessä sydämensä kyllyydestä!
Mutta yhtälailla Theddy rakastaa lumikinoksissa sukeltelua, joten tuskin se talven aikana kerkeää vedessä uiskentelua ikävöidä.
Minä itse odotan lumisateita jo malttamattomana. Toki koitan nyt nauttia vielä tästä syksystäkin, mutta kovasti jo kutkuttaa ajatus pellolla umpihangessa tarpomisesta, lumiukkojen pyörittelystä, järven jäällä telmimisestä ja muusta mukavasta, josta taas talven tullen pääsee nauttimaan. Toivon kyllä hyvin lumirikasta talvea!

Mutta hei! Palataanpas takaisin vielä näihin syksyisiin tunnelmiin ja eilisiin kuviin :)

Mistä on hyvä ilta tehty?

Sateen raikastama metsä, jossa maa tuoksuu. Ilta-aurinko, joka pilkistelee pilvien takaa. Täysin tyyni järvi, jonka asukkaat ovat jossain piilossa. Seurana maailman paras pikkusisko, sekä omat höpönassu koirani, joilla on hirmuinen iltavilli ja he malttamattomina odottavat vapaaksi pääsyä. Kamerat räpsyttävät tiheään tahtiin ja nelijalkaiset touhuilevat omiaan. Theddy pulahtaa iltauinnille järveen ja Koda jää rannalle vahtimaan kaverinsa riemukkaita vesileikkejä. Ah, on niin upeaa olla minä ja saada nauttia tästä kaikesta!



























Lopputuloksena kotona oli kaksi uupunutta ja kovin onnellista koirulia tuhisemassa, sekä kaksi tyytyväistä kaksijalkaista kamerat pullollaan kuvia muistoiksi tuosta mukavasta illasta!

Oi siskoni mun ♫

Viime päivien aikana ollaan pikkusiskoni kanssa vietetty tavallista enemmän aikaa yhdessä. Tokihan me tavallisestikkin ollaan päivittäin tekemisissä, mutta nyt ollaan oikeesti tehty normaalia enemmän juttuja yhdessä. Ollaan mm. katottu yhdessä leffoja, käyty lenkkeilemäs, uimassa, pyöräilemässä, jätskillä, otettu kuvia.. ja kaikkea muuta mukavaa! Ja täytyy kyllä todeta, että mulla on super ihana sisko, josta saan kyllä olla onnellinen :)

Muistakaahan tekin aina välillä viettää kunnolla aikaa sisarustenne kanssa!

Kumpi meistä äidin pieni lempilapsi on?
Kenen hiukset ovat pellavaa ja kultaa?
Kumpi isän ruususista tärkeämpi on?
Kenen olkapäällä taivaan lintu laulaa? 
♫

Kumpi vanhemmille rakkain on?
Kumpi onneton ja kumpi lohduton?
Hiljaa piikkejänsä kasvattaa
Yksinäiset ruusut hiuksillaan
Pellavaa ja kultaa.

♫

Sinä olet minun siskoni
En tahdo että erkanemme koskaan!
♫