"Ideana on laittaa kuvia koiran vauva-ajasta ja mahdollisesti kertoa millainen tapaus koiruus oli ikänsä suloisimmassa vaiheessa. Voi myös kertoa hassuja/hölmöjä tapoja mitä koira omisti pentuna, mistä se kasvoi yli ja mitkä tavat ovat sillä edelleen. Sitten haastetaan 3 muuta koiramaista blogia, joiden blogissa käydään henkilökohtaisesti ilmoittamassa haasteesta."
Koda saapui meille ollessaan 10viikkoinen. Se pieni pallero oli jotain joka sulatti ainakin minun sydämeni heti oitis. En ollut koskaan nähnyt mitään niin suloista. Pieni ja aluksi niin hirmuisen ujo ketunpoikasta muistuttava otus oli niin suloinen näky, että eihän sitä raaskinut edes komentaa. Vielä tänäkin päivänä se osaa käyttää suloisuuttaan hyväksi. Se kyllä tietää, että on yhä minun mielestäni maailman ihanin nelijalkainen, jolle ei voi olla pitkään vihainen vaikka se mitä tekisi.
Alku aikoina monet ohikulkijat totesivat pikku Kodan olevan enemmän kettu kuin koira. Suomenlapinkoiraksi sitä ei ainakaan uskottu.
Suloisen ja erittäin rauhallisen kuoren alta paljastui ja pilkahteli aina välillä sitä vauhdikastakin puolta. Aivan kuten tänäkin päivänä Koda osasi myös silloin riehua sydämensä kyllyydestä aina kun siltä tuntui, vaikka yleensä olikin niin rauhallinen tapaus. Jotenkin niistä sen riemunpyrskähdyksistä nautti aina enemmän, kun pentu oli suurimmaksi osaksi ajasta niin rauhallinen.
Kenties juuri tämän rauhallisuutensa asioista Koda ei koskaan tainnut pentu aikanaan hajottaa mitään. Eikä sen kummemmin tehdä ilkeyksiä. Eli ihan toisin kuin Theddy.
Halusin jakaa teidän kanssanne myös muutaman Kodan hassuttelu kuvan, sillä on se osannut pienestä pitäen olla vähän hömelökin. Ei sen kanssa ole tarvinut tylsistyä, vaan on sekin osannut naurattaa tempauksillaan, ilmeillään ja kaikenlaisilla toilailuillaan. Joskus pentuna sillä oli aina semmosia kunnon hömppä päiviä, että tuntui kuin se tahallaan pelleilisi ja naurattaisi meitä.
Mutta kaiken sen hölmöydenkin keskellä oli todella fiksu pentu. Suorastaan niin fiksu, että se aivan yllätti minut. Pikku Koda oppi vaikka mitä todella nopeasti ja niin pienenä. Se jaksoi keskittyä niin hienosti ja oli aina innokas oppimaan uutta. Ja niinhän se on vieläkin. Sille on todella helppo opettaa temppuja kun se hoksaa niitä niin hyvin ja jaksaa keskittyä. Jälleen kerran aivan toista maata kuin Theddy.
Pikku Koda kyllä hurmasi kaikki kaksijalkaiset taidokkuudellaan. Se oli oikea pieni neropatti!
Siinäpä ihan muutamalla sanalla vauva Kodasta. Sitä aikaa on kyllä ikävä, mutta niin ne koiratkin vain kasvaa... mutta tosiaan! Theddystäkin on sitten tuloillaan tämmöinen pentu-haaste-sydeemi jossain vaiheessa, eli jos kiinnostaa niin olkaahan kuulolla!
Ainiin.. ja vielä ne kolme koirablogia, jotka haastan. Noh, tässä he tulevat:
http://wwwkarvakorvat.blogspot.fi/
http://tassujenkertomaa.blogspot.fi/
http://laimeeta.blogspot.fi/
Voi mikä ihana pallero :3 Ja kivasti kirjoititkin! :)
VastaaPoista- Sara
pentumaista.blogspot.fi
Pallerohan se :) Kiitos!
Poista