Tuulista, tuumi tuulihaukka.

Piikkistä oloa, sanoi piikkisika.

Vetistä, väitti vesirotta.

Tuulista, tuumi tuulihaukka.

Pilvistä, sanoi pilvi ja satoi,

joten se on ainakin totta

mitä sanoi vesirotta. 

- Kirsi Kunnas

Huhhui, mikä tuuli.
Käytiin nauttimassa tästä myräkästä oikein meren rannalla ja oi kyllä, vieläkin humisee korvissa!



























Viime päivinä olen kuullut monista eri suista valituksia Suomen kesästä ja nyt vallitsevasta säästä. Valituksia saa myös lueskella facebookista, heti kun on vähääkään "huonompi" sää. "Tais ne kesän lämpimät päivät olla siinä." "Typerää, kun on niin huonot ilmat, ettei mitään voi tehdä." "Sataa vettä, yhyy." JA PASKAT.. sanon minä.
Miksi se on muka niin, että kun aurinko paistaa niin on hyvä sää ja jos sataa niin se on huono sää? Miten niin huono? Kuka määrittelee sadesään huonoksi.
Myönnän, että oon itsekkin ajatellut ^tuolla tavoin aina, mutta koen, että olen nyt kokenut jonkin sortin valaistumisen asian suhteen. Onhan se toki kivaa kun on lämmin ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta, mutta yhtälailla minä nautin kun vettä tulee taivaalta kuin esterin perseestä. Sillä on asioita mitä on ihana tehdä aurinkoisena päivänä ja on taas niitä juttuja, mitä on paljon parempi tehdä sadesäällä. Kummassakin on siis puolensa!
Tänä aamuna oli ihana herätä kun kaatosade hakkasi peltikattoa. Innostuimme poikaystävän kanssa oitis ja lähdimme nautiskelemaan sateesta ulos. Ihana sade! Uskon, että moni muu ei reagoinut säähän ihan samalla tavalla. Tosin eihän se minulta ole pois jos joku ei tykkää sateesta, mutta kannattaa oikeasti opetella nauttimaan näistä "huonoista" ilmoista. Säästyt paljon pahalta mieleltä, kun ei tarvi marista ja päivitellä facebookkiin siitä, että vettä sataa.
Eli nyt vaan seuraavaa sadetta odottamaan ja siitä nauttimaan! Vai? (;