Mättäät täynnä mustikkaa.

Hyvä seura (poikaystävä ja koirat) - chek! 
Hyvä sää (aurinko paistaa) - chek !
Marjaisa metsä  - chek! 
Hyttysmyrkky - chek!
Hyvät metsässä kyykkymis vaatteet - chek!
Poiminta ämpäri - chek!
Vesipullo - chek!
Kamera - chek!

Ja eikun mustikoita poimimaan!

Metsässä jos missä mieli lepää. Istut mättähällä ja noukit meheviä mustikoita vuorotellen suuhun ja ämpäriin. Korviisi kantautuu ainoastaan metsäiset äänet, kuten lintujen laulu ja puiden humina tuulessa, sekä välillä leikkivien koirien haukahdukset.
On ilo silmälle, kun saa katsella kahden rakkaan haukun temmellystä sammalikossa ja nähdä miten paljon ne tykkäävätkään kirmailla metsikössä. Välillä ne asettuvan lepäämään sammalmättäälle ja samalla maistelevat mustikoita. Koda varsinkin rakastaa mustikoita.
Kun ämpäreihin on kertynyt illan leivoksia varten sopiva määrä marjaa niin on hyvä lähteä kotiin ja jättää loput marjat seuraavaa poimintakertaa varten. Tosin itse olisin varmasti viihtynyt kauemminkin metsässä, mutta valitettavasti oli muutakin tekemistä.
Illalla herahtaa vesikielle, kun ihailee uunissa paistuvia mustikkaisia herkkuja. Mahtava tunne, kun tietää, että on itse omin pikku kätösin poiminut marjat, joista pian saa nautiskella.
Kahvikupposen äärellä on hyvä maistella mustikkapiirakkaa- ja muffinseja, kunnes vatsa on täpötäynnä. Ah, nam!