Koda on ollut nyt hoidossa kotikotona Kokkolassa jo pitemmän aikaa. Vein sen sinne, koska nyt viime viikonloppuna me lähdettiin Rukan kanssa reissuun Tornioon Lappalaiskoirien syyspäiville ja Kodaa en viitsinyt raahata mukaan. Siispä Koda on hengaillut Theddyn kanssa nämä pari viikkoa ja kuulemma äijä on heittäytynyt ihan pennuksi. Hirveästi lyö leikkiä Theddyn kanssa, vaikka nykyään Koda harvemmin innostuu peuhaamaan. Mutta hyvä juttu vain, että viihtyy hoidossa noin hyvin. Pääsen hakemaan pojan kotiin sitten seuraavan viikon viikonloppuna.
Ruka on siis joutunut olemaan arkipäivät yksin kotona, ensimmäistä kertaa elämässään. Sehän ei mennyt alkuun ihan niinkuin suunnittelin. Ruka nimittäin ulvoi taukoamatta ja sain tämän tiedon sitten naapureiltani. Noh, onneksi saatiin ystävältäni lainaan haukunestolaite ja yksinolotilaa rajattiin. Koira rauhottui oitis ja juuri tänään jutskailin naapurin kanssa, joka totesi ettei mitään ääniä enää ole kuulunut meidän kämpästä yksinolojen aikana. Jes!
Tosiaan niinkuin edellä jo mainitsinkin, niin viime viikonloppu vierähti huippu seurassa Torniossa lappalaiskoirien syyspäivillä. Lauantaina ajeltiin paikan päälle ja illasta oli syyskokousta ja yövyttiin mökissä. Matkassa mukana oli siis 4 kaksijalkaista ja 5 pörröä. Eli auto täynnä kaikenkarvaista sakkia. Sunnuntaina päivä vietettiin hyvässä säässä syyserkkarissa, jossa meillä oli tuomarina Kurt Nilsson, Ruotsista. Saatiin oikein kiva arvostelu, joskin harmikseen jätkältä puuttuu suusta P2:set, joka vaikutti arvosteluun. Suomennettuna arvostelu näkyy kuvatekstinä.
"Hyvä pää. Puuttuu P2. Hyvä kaula. Hyvät mittasuhteet. Erinomaiset kulmaukset. Hyvät tassut. Voisi näyttää liikkeet paremmin." |
Kuvat (C) Oona Heikkinen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti