Kuravellipaskaa

Olet onnellisesti nukkumassa pitkän ja raskaan päivän jälkeen. Yhtäkkiä heräät koiran vinkumiseen ja edes takaisin ravaamiseen. Katsahdat kelloon, joka näyttää 02.30. Mietit mikä ihmeen hätä koirallasi on ja vaivoin saat kömmittyä ylös sängystä. Peittoon kääriytyneenä kipität takaovelle ja päästät koiran pihalle. Koira pörrää pihalla, kunnes lopulta tekee vain pissit puskaan. Kummastelet miten sille on keskellä yötä tullut pissihätä. Ehkä unohdit käyttää sitä illalla? Noh, joka tapauksessa palaat nopeasti sänkyyn ja koitat saada unen päästä taas kiinni, koska herätys töihin soi 05.00. 

Viimein nukahdat uudelleen, mutta et kerkeä kuin hetkisen torkahtaa, kun koira herättää sinut uudelleen. Tällä kertaa et ehdi kissaa sanoa kun koira jo juoksee olohuoneeseen ja sieltä kuuluu vain PRÖÖÖTS. Harpot kiireesti paikalle ja vastaasi tulee hyvin nolo koira, joka luikkii piiloon, sekä karmean oksettava paskan haju. Ja niinhän se reppana on vääntäny kunnon kuravellipaskat pitkin olohuonetta. Raivostuttaa, mutta et voi syyttää kuin itseäsi. Mitäs menit antamaan edellisenä päivänä koiralle ruuantähteesi, jotka eivät ilmiselvästi sopineet sen masulle. 

Seuraavaksi mietit miten aijot toimia. Paskaakohan koira vielä lisää? Pitäisikö se heti viedä ulos? Vai pitäisikö kuitenkin ensin siivota olohuone, ennenkuin paska palaa kiinni lattiaan? Päätät tarttua siivoustoimiin ensiksi. 

Sinua oksettaa, väsyttää ja kiukuttaa, mutta ei auta. Kun olohuone on siivottu niin etsit piiloon luikkineen koiran. Sen perskarvat ovat ihan paskassa, mutta ennen pesua päätät pukea itsellesi lenkkivaatteet päälle ja lähteä viemään koiraa varmuuden vuoksi pikku kävelylle, jos sieltä sattuisi lentämään ulos lisää tätä kuravellipaskaa. Hytiset kylmässä syysilmassa ja kierrät kilsan mittaisen lenkin. Koira näyttää onnelliselta, eikä pasko enää. Palaatte kotiin ja suoraan pesuhuoneeseen. Koira ei enää olekaan niin onnellinen kun joutuu pyllynpesulle, mutta se on silti suoritettava. 

Kun koiran pylly on puhdas niin kömmit sänkyyn ja huokaat. Katsahdat kelloon, joka kertoo, että herätykseesi on enää noin puoliska tuntia. Miehesi taputtaa sinua olalle ja kehuu kun olet niin reipas. Se ei hirveästi lohduta. Seuraavaksi miehesi kysyy: "Oletko vieläkin sitä mieltä, että meille pitää saada vielä toinenkin koira?". Mietit asiaa hetken. Käyt läpi tätäkin sessiota. Pian totetat päättäväisesti, että kyllä, kyllä meille tulee toinenkin koira.

Vaikka koirien kanssa joutuu joskus tämmöisiin epämukaviin tilanteisiin, jotka kiukuttavat ja väsyttävät, niin ovat ne kaiken sen tuskan arvoisia. Niin ja tässäkin tilanteessa tämä kaikki johtui vain omasta typeryydestäni. En voi koiraa syyttää ja usein se meneekin niin, että tämmöisetkin tilanteet ovat ihan omistajan omaa huolimattomuutta tai tyhmyyttä. 

Siispä olen nyt todella iloisin mielin ottamassa kotiimme ja perheeseemme toisen pissivän ja paskovan nelijalkaisen, enkä malta odottaa, että se pissi- ja kakkaralli pennun kanssa alkaa ihan muutamien viikkojen kuluttua. Tervetuloa vain!