Maalaispoika oon

     

Viikonloppu oltiin Rukan kanssa viettämässä kotikonnuilla Kokkolassa. Mieheni ja Koda saivat jäädä Kajaaniin nauttimaan ansaitusta hermolomasta. Heillä oli kuulemma ihan luksusviikonloppu, kun saivat vain kaksistaan olla ja nukkua niin paljon kun sielu sieti. Uskon, että Kodakin tosiaan oli tyytyväinen kun pariin päivään ei kukaan roikkunut partakarvoissa ja pakottanut leikkimään. 

Kauhukaksikko

Kotikotiin saavuttuamme näin Rukan ensimmäistä kertaa onnensa kukkuloilla. Siis se sekosi täysin Theddyn nähtyään. Se ilmeisesti muisti tämän hauskan mustan veijarin ja riemastui oitis sen näkemisestä. Siis tämän ipanan häntä heilui tuhatta ja sataa ja se itki, kiljui, haukkui ja pöyri Theddyn ympärillä pussaillen sen naamaa epätoivoisena, kun Theddy oli hyvin ihmeissään moisesta kohtaamisesta. Rukan joutui ottamaan ihan toiseen huoneeseen rauhoittumaan, kun näytti että siltä lähtee kohta taju moisesta innostumisesta. Sen sydän hakkasi ihan hulluna ja koko pentu ihan tärisi innosta. 

Aika kauan meni ennenkuin Rukan into tasaantui ja sen uskalsi päästää riekkumaan Theddyn kanssa. Kaksikko leikkikin onnellisena taukoamatta koko illan. On ne kyllä melkoinen parivaljakko. Molemmat niin energisia tapauksia, että vauhtia ei kyllä viikonlopusta jäänyt puuttumaan!

Kerkesi Ruka nähdä muitakin koirakavereita viikonlopun aikana. Vanhojen tuttujen tollerityttöjen, Lyylin ja Saanan kanssa käytiin lenkkeilemässä porukalla ja toisella lenkillä nähtiinkin piiiiitkästä aikaa Janikaa ja hänen koiralaumastaan seropi Wandaa ja sakemanni Camaa. Rukalle nämä olivatkin ihan täysin uusia tuttavuuksia, eikä 9kk ikäinen sakemanni uroskaan Rukaa pelottanut laisinkaan, vaikka kokoero oli valtava näiden kahden välillä. Rukan mielestä kaikki koirakaverit on kivoja rotuun tai kokoon katsomatta.

Viikonloppu maalla hurahti ohitse ihan liian nopeasti, kuten aina, mutta kerettiin sitä kuitenkin vähän nautiskella metiköissä ja pelloilla vapaana kirmailusta. Ruka se uskaltautui pulahtamaan järveenkin. Se kyllä tykkää vedessä läträämisestäkin oikein paljon. Saa nähä mimmonen uimamaisteri siitä kuoriutuu ensi kesänä kun pääsee kunnolla pulikoimaan. 

Nyt asetutaan taas tähän arkeen ja saapas nähdä milloin sitä seuraavan kerran taas onnistaa lähteä kotikonnuille kyläilemään!