Oli ja meni

Niin mikä? No kevättuulahdus! Se oli ja meni. Täällä Kainuussakin tuo kevättuulahdus käväisi näyttäytymässä nopsaa tuomassa sitä ”jee kesä tulee kohta”-fiilistä, mutta aika äkkiä palattiin takaisin pakkasten pariin ja lumipyryihin. Viime päivät onkin sitten taas nautittu niistä aurinkoisista talvipäivistä, kun pakkanenkin on paukkunut, varsinkin aamuisin. Minua tuo nyt ei niin haittaa, eihän sen kevään nyt vielä olisikaan ollut aika alkaa, vaikka kieltämättä minäkin innostuin kun lämpötilat pomppasivat reippaasti plussan puolelle ja viime kerran Keski-Pohjanmaan reissulla saatiin samoilla lähes lumettomassa metsässä. Otetaan nyt kuitenkin vielä ilo irti näistä selvästi talvisista päivistä, lumesta ja pakkasista. Kyllä se kevät sieltä vielä kerkiää!

Mua vallan kauhistuttaa, kun tämä aika juoksee niin lujaa. Miten ihmeessä tässä perässä pysyy?! Maaliskuukin vetelee jo viimeisiään, apua. Mitä mä oon oikeen kerennyt puuhailla kuluneen kuukauden aikana? Mieleeni ei tule muuta kuin töitä…töitä… ja sanoinko jo töitä? Mullahan on nyt kaksi kuukautta takana tuolla päiväkodissa ja se on ainakin tullut selväksi, että vuoropuolella työskentely vaatii hirmuista joustavuutta ja ei niille omille suunnitelmille kauheasti jää aikaa, mutta ei parane valittaa. Parempi että on töitä, kuin olisi ilman töitä! On ollut puhe, että todennäköisesti saan jatkaa samassa paikkaa vielä syksylläkin, kun mullahan sopimusta oli nyt heinäkuun lopulle saakka. Jatko varmistunee tässä kevään aikana. Kivaa! Kyllä mä viihdyn työssäni ja itseasiassa kokoajan paremmin ja paremmin kun on tullut talon tavat tutuksi ja lapset käy tutummaksi kokoajan niin ja sainhan mä jo kaksi omahoidettavaakin, jotka aloittavat hoidon ensiviikolla. 8kk ja 2 ja puol -vuotiaat. Menoa ja meininkiä tulee siis riittämään heidän kanssaan varmasti tässä alkuvaiheessa ja hoitoon totuttelussa.

Töiden lisäksi sitä ei tule vietettyä kuin ihan sitä normiarkea, jossa ei kyllä ole mitään valittamista, vaikka kyllähän tähän kohta jo jotain pientä piristystä kaipaisi. Siis jotain töistä ja arjesta poikkeavaa tekemistä ja jollain tapaa pään ”nollaamista”. En nyt välttämättä ryyppyreissua kaipaa, mutta ehkä enemmänkin vaellusreissua. Sain onneksi pääsiäiseksi ainakin pe, la ja su vapaaksi. Maanantaista en ole vielä varma. Ehkäpä siis ens viikonloppuna, jos kelit vain sallivat niin lähdettäisiin kunnon eräjormailureissulle. Kodakin tykkäisi varmasti. Saapa nähdä saadaanko aikaiseksi mitään reissua vai jäädäänkö sitä vain pötköttelemään sohvalle uuvuksissa heti kun on vapaata. 

Mutta joo, tämmöistä tänne. Toivottavasti teillekkin kuuluu hyvää! Nauttikaa viikonlopusta ja palaillaan taas.