Ensimmäinen yökyläily

Lauantai-aamuna lähdettiin kohti kotikontuja, koirat mukana tottakai. Kun saavuttiin kotipihaan, niin jännitys alkoi tiivistyä. Miten kukakin koira suhtautuisi toisiinsa? Mitä Theddy sanoo pikkumiehestä? Miten yhteiselo näiden kolmen uroksen kesken sujuisi? Noh, ei auta kuin katsoa ja kokeilla!

Ensin Koda rynnisti sisälle, jossa Theddy jo Kodaa odottelikin. Pojat tuttuun tapaan moikkasivat toisiaan ja sitten Theddyä kiinnosti enempi minun näkeminen ja Kodaa äitini ja isäni näkeminen. Ruka oli tässä vaiheessa siis vielä ulkona siskoni kanssa. Seuraavaksi jätin Kodan sisälle ja nappasin Theddyn hihnaan ja lähdettiin poikien kanssa kävelylle. Theddy ihan odotettavastikin sai jäätävät raivot Rukalle, koska Theddy nyt on hirmuinen remmirähjä kelle tahansa. Tämä meidän räyhänhenki lopulta rauhottui kun lähdettiin yhdessä kävelemään kohti läheistä järveä. Rukahan ei tosiaan ollut moksiskaan tuon hullun mustan huudoista, vaan häntä heiluen super iloisena olisi tahtonut heti leikkimään sen kanssa. Ruka ei moisia hulluja räyhääjiä säiky, onneksi.

Saavuttiin järvelle ja päästettiin koirat irti. Theddy kun siis remmissä rähjää kelle tahansa, mutta vapaana ollessaan tutustuu toisiin nätisti ilman huutoa. Siinä pojat sitten nuuskivat toisiaan ja tekivät tuttavuutta. Ruka alkoi heti oitis lyödä leikiksi ja roikkua Theddyn naamassa. Theddy vähän kavahti moista, koska eihän kukaan koskaan ole Theddyä kiusannut. Theddy on aina koiraporukoista se rasittava karvoissa roikkuja. Noh, pian Theddy kuitenkin älysi, että kakaran kanssa saa hyvät painit ja rallit aikaan ja niin he alkoivat yhdessä leikkiä lyödä. Theddy ja Ruka ystävystyivät siis hyvin. Ehkä jopa paremmin kuin osasin odottaa. Theddystä oli kiva saada pieni leikkikaveri, kun yleensä kukaan koira ei tahdo Theddyn kanssa leikkiä. 

Noh, sitten palattiin kaikki tyytyväisinä kotiin ja nopeasti huomattiin, että kolmikko ei sisällä ollessaan tulekaan toimeen. Kodasta tuli kolmaspyörä, joka murisee ja näyttää hampaita sekä Theddylle, että Rukalle kun kolmikko on samassa tilassa. Sitten kun Koda on kaksistaan jomman kumman kanssa, niin kaikki on hyvin ja Koda on ihan normaali ja leikkii toisen kanssa. En tiedä miksi ihmeessä se ei kestä olla molempien kanssa samaan aikaan. Siispä ollaan nyt pidetty koiria niin, että Koda on samassa tilassa kerrallaan vaan toisen kanssa ja kolmas on aina sitten jossain toisessa huoneessa taikka ulkona. Tämä järjestely on ihan ok, eikä tuota ongelmia.

Ruka on kyllä niin älyttömän reipas tapaus. Se oli heti alusta asti täällä kuin kotonaan. Ei turhia ressaile vaan iloisena tepsuttelee joka paikassa. Yönkin nukkui kun tukki ja väsyhän sillä varmasti olikin, kun kerettiin päivän aikana touhuta niin paljon. Käytiin Houraatissakin temmeltämässä tollerityttöjen, Saanan ja Lyylin kanssa. Koda jäi silloin kotiin. Ja illalla vielä Ruka pääsi ihastuttamaan ystäviäni, jotka tottakai oitis rakastuivat pieneen ja pehmoiseen nallukkaan. Hirmu reippaasti ja rohkeasti Ruka asteli ystävänikin kotiin ja tutki paikkoja. Kissan kanssa olisi tahtonut tehdä tuttavuutta, mutta kissa oli ehkä vähän toista mieltä asiasta... :D

Tänään pikkumiestä tulee vielä ihastelemaan mummu ja pappa, sekä eräs ystäväni ja katsotaan milloin sitä maltetaan lähteä kotimatkalle. Mietinkin että kyllä sitä täällä kotikonnuilla on helppo pentua sosiaalistaa, kun on niin paljon läheisiä ja tuttuja, sekä koirakavereita. Kajaanistahan en tunne paljon ketään, paitsi ihan muutaman koirakaverin. Kajaanissa oonkin sitten kyllä vienyt pentua kaupungille ja sehän kerää luokseen magneetin lailla ihailijoita ja rapsuttelijoita, joten ei se mahdoton tehtävä ole pentua sielläkään sosiaalistaa.