Hei, tonttu-ukot hyppikää ♫

Hellurei vaan teille kaikille! Meillä oli Kodan kanssa eilettäin melko pitkä touhuamisen täyteinen päivä. Nimittäin vietettiinpä molemmat huimat 12 tuntia opistolla. Homman nimihän oli se, että järkättiin luokan kanssa semmonen harmaatonttujen leiri, jossa Kodallakin oli oma rooli lasten ja vähän aikuistenkin halinallena. Voitte vaan kuvitella miten väsynyttä poikaa Koda oli illalla kotiin päästessään. Nukahti melkein siltä seisomalta. Reppana. On se työn tekeminen rankkaa, vaikka se oliskin vaan tuommosta paijailun kohteena olemista. Yhdessä vaiheessa Koda yritti olla ovela ja piiloutua heinäpaalien väliin pikku tirsoille, ettei kukaan tulisi lässyttämään "vooi miten ihana koira..", mutta eipä se kauaa piilossa pysynyt.

Tämä tonttuleirimme toimi niin, että meidän luokkalaiset oli puettu ja maskeerattu vanhoiksi harmaatontuiksi, jotka olivat leiriytyneet opiston pihaan. Rakensimme pihapiiriin todella hienon tonttuleirin, joka sisälsi mm. paljon upeita tulia jokapuolella valaisemassa tonttujen touhuja. Meidän luona kävi niin päiväkotiryhmiä kuin perheitäkin katselemassa tonttumeininkiä. Osalla meillä oli oma toiminnallinen piste, jossa porukka pääsi touhuamaan jotain. Oli laulutelttaa, hevosenkengän heittoa, puujalkakävelyä, kodassa sai käydä syömässä piparia ja torttuja, vähän pientä hippastakin leikittiin ja omalla pisteelläni, jota siis vedin yhdessä Kodan kanssa, niin idea oli rakentaa käpyporoja. Oli kertakaikkiaan todella mukavaa, vaikka toki väsyttävääkin puuhaa, mutta ylpeä saan olla erityisesti Kodasta. Se jaksoi tosi hienosti antaa kaikkien pikkulasten silittää itseään koko päivän ja illan ajan ja käyttäytyi erinomaisesti koko tapahtuman ajan. On se niin hieno poika. Ja tuli myös huomattua, että Koda ei vierasta yhtään pyörätuoliakaan, mikä on oikein hyvä, sillä olen tässä alkanut herätellä ajatusta kaverikoira toiminnasta. Saa nähdä etenenkö tästä ajatuksesta toteutuksen puolelle jossain vaiheessa.

Kuvamateriaali mitä tuossa ylempänä näkyy on valitettavasti vain huonolaatuista puhelin matskua, mutta joskus myöhemmin toivottavasti saan käsiini kunnon kameralla otettuja kuvia tapahtumasta.

Niin ja täytyypä mainita vielä että tänään olin koulussa viimistä kertaa piiiiitkään aikaan. Nimittäin seuraavan kerran kouluun täytyy marssia vasta ensivuoden puolella helmikuun 10. päivä. Tässä välissä sitten olisi opinnäytetyön tekoa, sekä työharjoittelua. Mukavata, mukavata! :)

Perhon tähtöset

Hengissä ollaan vielä! Tänään kotiuduin Perhon pöpeliköstä. Tiistaina lähettiin koulusta reissaamaan Perhoon ja yövyttiin mettässä kaksi yötä (tosin ite olin toisen yön sisällä mökissä). Ensimmäisenä päivänä käytiin myös vähän vaeltelemassa Salamajärven kansallispuiston hienoissa maisemissa. Matkaa kertyi n.17km. Oli tosi hyvä reissu, mahtava porukka ja säätkin suosivat. Ihanaa oli myös päästä pois siitä perus arjesta ja nauttimaan kunnolla luonnosta hyvässä seurassa. Saunottiin, naurettiin, leikittiin, syötiin hyvin ja pidettiin hauskaa. Talviturkkikin tuli heitettyä.  Kyllä kannatti lähteä! Mutta nyt oli kyllä ihana palata kotiin, ja kyllä sitä kerkes vähän ikäväkin tulla :)

Vaelluksen aikana tuli myös räpsittyä "vähän" kuvia. Niitäpä tässä seuraavaksi.





























































































Ja nyt viikonlopunviettoon, ihanaa! :)