Meillä kävi eilen illalla kyläilemässä oikein ihania vieraita. Nimittäin tätini lapsineen, sekä heidän uusin perheenjäsen, joka olikin vuorostaan hieman karvaisempaa sorttia. Tämä ihastuttava koiranpentu oli saanut nimeksensä Ilona ja kaveri oli kyllä ihan nimensä veroinen vekkuli. Hän oli sekarotuinen ja hänestä löytyi ainakin suomenlapinkoiraa, saksanpaimenkoiraa, sekä berninpaimenkoiraa. Mielestäni oikein näpäkän näköinen otus ja jännityksellä odotan minkälainen heppu siitä oikein kasvaa. Hyvältä näyttää!
Luonteeltaan tämä pieni vaikutti olevan oikein mainio pakkaus. Todella todella reipas, eikä turhia ujostellut edes meidän aluksi turhankin innokkaita poikia. Pikkutyttö tuli loistavasti toimeen isojen poikien kanssa. Koda ihastui pienokaiseen aivan totaalisesti. Niiden menoa oli ihana katsella. Theddy oli pennun suhteen vähän varovaisempi. Se ei aluksi oikein tajunnu, että mikä kumma se on ja miksi se on hänen pihallaan. Lopulta kuitenkin Theddynkin kanssa uskalsi Ilona lyödä leikiksi. Toivottavasti Ilona pysyy noin reippaana tyttönä jatkossakin niin hänestä kasvaa varmasti kelpo koira!
Minun teki ihan mieli napata tuo pentu itselleni. Oli ehkä todella huono idea tuoda se minulle näytille, koska olen aavistanut jo hetken aikaa pentukuumeen oireita ja tuon palleron näkeminen ei ainakaan helpottanut tilannetta. Sormet syyhyten on tehnyt mieli lähteä seikkailemaan kasvattajien sivuille, mutta tähän asti olen saanut pidettyä itseni kurissa. Yritän myös olla kiusaamatta itseäni ällösöpöillä pentukuvilla, sillä nyt ei tosiaan ole oikea aika ottaa pentua. Annan itselleni luvan alkaa suunnitella seuraavaa koiraa vasta, kun ollaan poikaystävän kanssa saatu suunnitelmat valmiiksi syksyä varten, koska nythän tosiaan on ihan auki mistä itsemme silloin löydämme. Siispä nyt täytyy koittaa laannuttaa tämä turha pentukuumeilu heti alkutekijöihinsä. Ehkäpä koitan vain miettiä sitä pissan ja kakkan määrä, rikottuja tavaroita ja vaatteita, sitä koulutuksen ja ihan vain talontavoille opettamisen vaivaa mitä pentu toisi mukanaan. Enkä todellakaan ala miettimään sitä miten suloinen se napero olisi juostessaan perässäni tuolla nurmikolla, tai sitä miten voisin kaapata sen syliini ja saada siltä aimo annoksen märkiä pusuja, sitä miten ihanaa olisi katsoa sen kasvavan ja kehittyvän, katsella sen hassuja toilailuja ja pentu kömpelyyttä, ei ei ei.. en ala miettimään näitä! Nyt pyyhin pentuajatukset pian pois mielestä, mutta pakkohan minun on teitä vielä kiusata näillä söpöillä kuvilla, vaikka laatu niissä ei olekaan mitään huippuluokkaa! ;)
Onko kellään muulla kenties tätä pentukuumetta päällänsä?
Aww ihanan ilmeikkäitä kuvia ja ihana pallero tuo Ilona. :D :3
VastaaPoistaItselle iski vähän pentukuume kun kaveri hankki sen mun blogissa just esitellyn Tilden ku se on nii ihana pikku pallero. :3 Mutta Nana ei kestäis jos hankkisin pennun ku se oli jo Ninnin tullessa aika mustis ja karkaskis kerran ku osotti mieltään. :D Ja muutenki jos lähen opiskelee sinne Muurlaan nii ei oikee oo aikaa ja rahaa ottaa uutta koiraa.. Mutta onneksi saan riekkua Tilden kanssa ja siskon Ninnilläkin riittää energiaa vaikka se ei enää pentu olekaan. :D
Hihi, niinpä :3
PoistaAi niin, se Tilde oli kyllä yli söpö! Toivottavasti multaki tää pentukuume tästä laantuis. Saapahan sitä kuitenki touhuta ton tätin pennunki kanssa aina sillon tällön.
Mulla on vaivannu pentukuume jo hurjan pitkään. Ei yhtään auta se, että "kaikki" ottaa itselleen koiranpentuja näin kesän alkuun. Mieki tahdon! Oma maalaiskoira ei oikein kaupunkilaiselämään sopeutunut, niin jouduin jättämään sen vanhemmille.
VastaaPoistaMiksi sie venytät näitä kuvia :( Muuten ne ois niin hyvälaatuisia ja kivoja kuvia.
No niinpä. Harmin paikka tuo, että jouduit jättäämään koirasi vanhemmille. Toivottavasti meillä Koda sopeutuu tulevaan muuttoon, minne sitten ikinä päädytäänkään, etten joudu jättämään sitäkin tänne porukoille. Mutta ainahan sitä täytyy koiran parasta miettiä.
PoistaNo tässä postauksessa kuvat on kieltämättä venyny päin honkia. Täytyypä skarpata seuraavaan postaukseen!
Eikä mikä ihana pallero!
VastaaPoistaVai pentukuume... Jos sanon että se on päällä, se on liian lievästi sanottu. Eräästä mahtavasta yhdistelmästä olisi Norille mahtava kaveri tulossa, oikein yksi pentu jäljellä vielä, mutta ei, ei onnistu tähän väliin. Ensi vuonna sitten korkeintaan, oikein sydämeen sattuu kun tuntuu että se yksi vapaana oleva pentu olisi juure MULLE. Nooh, pitää vaan muistuttaa itselle että niitä ihania yhdistelmiä on ensivuonnakin tarjolla, ja hyvää kannattaa odottaa :)
Ja kysymys: miten saa nuo kuvat sillä lailla, että ne eivät aukea kun niitä klikkaa? :D Omaan blogiin haluaisin sen toiminnon myöksin, pitääkö murtautua koodin puolelle että se onnistuu? :DD
Tuo ihana pallero oli tosiaan aika kova pala tähän pentukuumeilun kylkeen :D
PoistaTiedän niin tuon tunteen. "Mitä jos nimenomaa tuo pentu ois mulle se täydellinen.. enkä koskaan enää tuu samaan yhtä hyvää?!?" Mutta onneksi en nyt olekkaan päästänyt itseäni edes vilkaisemaan yhdistelmiä, koska sitten se ois menoa se.... :D
Äää. Vaikka kuinka koitin muistella, niin en muista miten oon saannu nuo kuvat tollee ettei avaudu linkkiä. Varmaan jotain koodi säätöö se on ollu kyllä. Ilmottelen jos löydän siihen ratkaisun! ;)
Sinulla on kiva blogi ja ihania kuvia. Itse hain yhteishaussa juuri nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Tieto tulee loppuviikosta.
VastaaPoistaMukavaa kesää sinulle♥
Oi kiitos paljon! Toivottavasti pääset opiskelemaan alaa :) Ja ihanaa kesää sulle myös!
Poista