18. lokakuuta 2013

Ensilumien riemua

 photo DSC07895_zps1890bc5c.jpg  photo DSC07870_zps9c17aa43.jpg  photo DSC07887_zps4f0074d1.jpg  photo DSC07967_zpsc9b7ffc0.jpg  photo DSC07970_zpsb44ab6ed.jpg  photo DSC07952_zps00f2e85c.jpg  photo DSC07951_zps61450273.jpg  photo DSC07914_zpsab45def3.jpg photo DSC07901_zps95392861.jpg

Melko monella paikkakunnalla on varmasti jo saatu nauttia/kärsiä (ihan miten kukin asian ottaa) ensilumista, niin myös täällä meillä. Kuten varmasti täällä blogini puolellakin on käynyt ilmi, niin itsehän rakastan lunta ja talvea. Näin ollen ensilumi todellakin sai hymyn huulille. Minun lisäkseni rakkaat lappalaiseni pitävät kovastikkin lumessa touhuamisesta. Käytiinkin eilettäin jo iloitsemassa pienestä lumikerroksesta pellolla koirakavereiden, tolleri tyttöjen Saanan ja Lyylin kera. Riemu oli ylimmillään ainakin meidän Theddyllä. Se nimittäin suorastaan lenteli lumipallojen perässä, kuten kuvista saatattekin huomata. Tuolla otuksella pomppuvoimaa riittää. Olenkin pohtinut, että mahtaakohan sen sukupuusta löytyä kenties jänistä, kaurista vai jopa kengurua?!

Nämä lumet taitavatkin tuolla parhaillaan jo sulailla, mutta toivotaan, että talveksi saadaan sitten kunnon kinokset taas! Isoissa nietoksissa remuaminen koirien kanssa on aivan parasta! Harmi vain, että nuo karvanallet keräävät aina tajuttomat lumipallerot turkkeihinsa, joita sitten saa sulatella oikein urakalla. Mutta niinhän se vähän tuumaa mennä, että ei mitään hyvää ilman jotain huonoa. 

2 kommenttia:

  1. äää ihan supersöpöjä noi koirulit!!:) Pakko jäädä seurailemaan!

    xoxo-jessika.blogspot.fi

    VastaaPoista