Riehuva Eino

Huhhui! Sähköt pelittää.. ainakin tällähetkellä, mahtavaa! Vähän kyllä jänskättää, koska ne on tänäänkin tässä räppiny vähän väliä, mutta en malttanut olla tulematta postailemaan. Toivotaan siis, että saan tämän tehtyä loppuun ilman sähkökatkoksia, sillä melkolailla tuo tuuli tuivertaa vieläkin tuolla ulkona. 

Hurja Eino-myrsky on riehunut monissakin pakoissa ja myös täällä meillä on saatu kokea osamme siitä. Sunnuntaiaamuna sai herätä melkoiseen myräkkään ja pilkkopimeään, koska ei sähköjä. Noh, mehän tietysti tästä innostuttiin poikaystäväni kanssa ja napattiin koirat messiin ja lähdettiin ajelemaan ympäri kylää tutkimaan myräkän tuhoja. Tottakai minulla heilui kamera mukana ja kirjaimellisesti myös heilui. Nimittäin hyviä kuvia oli harvinaisen vaikea saada, sillä tuuli riepotteli miten sattui ja valaistuskaan ei ollut aamutuimaan parhaimmasta päästä, mutta onnistuinpa muutaman otoksen napsimaan olosuhteista huolimatta. Varsinkin sitten kun päivä vähän kirkastui, sillä vietettiin tällä reissulla useampikin tunti.

Theddyllä oli hulvattoman hauskaa. Se suorastaan lenteli tuulen riepottamien risujen perässä, sekä kiipeili kaatuneiden puiden päällä innosta puhkuen ja oli kaikin puoli oikein elementissään, kun taas tällä meidän Kodalla oli kirjaimellisesti jännäkakka housuissa. Sillä raukalla meni ilmeisesti pelosta masukin sekasin, vaikka se välillä yrittikin esittää reipasta, ettei muka pelottaisi. Noh, mutta hengissä sekin selvisi ja loppuakohden näytti jopa vähän rentoutuvankin, vaikka myräkkä ei yhtään helittänytkään.

Puita tosiaan kaatuili oikein urakalla. Monet monet tiet olivat tukossa kaatuneiden puiden takia ja meidänkin pihalta kupsahti useampikin puu, mutta meidän onneksi talo pysyi pystyssä, eikä saanut osumaa. Naapurissakin kävi paloautot miehineen pelastamassa autotallin, kun isohko mänty oli kaatumassa siihen suuntaan, mutta pieni koivu piti sitä vielä hetken pystyssä.

Olihan se toisaalta oikein virkistävää olla yksi kokonainen päivä ilman minkäänlaisia sähköisiä vempaimia, mutta huomashan sitä kyllä myös, että kuinka tärkeää se sähkö nykypäivänä on. Meillä nimittäin ei tullut edes vettä koko päivänä, joten jouduttiin mummulasta käydä vettä hakemassa ja vessassa käymässä, sillä eihän vessaakaan voinut vetää. Meillä kun tuo vesi tulee kaivosta sähköä tarvitsevan pumpun avulla. Onneksi siis nyt pelittää taas kaikki ja vettäkin tulee hanasta. Niin, eikä tartte palella viiden peiton alla, koska nyt lämmityskin toimii taas. Takka olisi ollut kova sana.

Mutta täytyy kyllä nyt todeta, että kiitos kun olet olemassa sähkö!