Mulla on parhaillaan jotenkin niin jäätävän sekaset tunteet ja ajatukset liittyen omaa tulevaisuutta kohtaan että huhh huhh. Ajattelin, että kenties jos purkaan näitä pään sisäisiä myllerryksiäni tänne niin kenties se voisi auttaa asiaa edes hitusen. Jo se, että saan ongelmani ja mietteeni listattua tähän näin kirjallisesti voi auttaa minua setvimään näitä vaikeita valintoja ym. Lisäksi te ihanaiset lukijani voitte antaa minulle omia neuvojanne ja vinkkejänne, jotka voivat auttaa minua omien päätösteni teossa. Kiitos siis jo etukäteen teille rakkaille, jotka vaivaudutte auttamaan minua kommenttinne muodossa!
Asiaan.
Päässäni on näinä viime päivinä pyörinyt hurjaa tahtia ajatuksia liittyen omaan tulevaisuuteni. Missä mahdan olla 5 vuoden päästä? Entä 10vuoden? Missä HALUAISIN olla? Mitä minun täytyisi tehdä sen eteen ja niin edelleen. Vaikeita juttuja, mutta pakko niitäkin kai välillä vähän miettiä. Pelkään sitten että jankkaan näitä asioita päässäni liikaa ja siksi en etene suuntaan enkä toiseen ja teen kaiken vain yhä vaikeammaksi itselleni. Toivottavasti tästä nyt siis on apua ja joku saa jotain tolkkua ajatusteni juoksusta.
Okei okei.. nyt selitän sen itse ongelman enkä jaarittele.
Kuten moni varmaan tietää, niin minä valmistun nyt toukokuussa nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi. Parhaillaan pyörii amk-haku, jonne pitäisi hakea viimeistään 1.4. En tiedä haluanko jatkaa opiskeluja vaiko enkö. Mikä olisi minulle nyt parhain vaihtoehto? Amk:ssa kiinnostaa lähinnä sosionomi opinnot. Sinne siis tähtään jos tähtään. Kaupunki vaihtoehtoja olisi useita. Lähin olisi Ylivieska. Jos ajatellaan, että hakisin ja pääsisin mihin tahansa kaupunkiin opiskelemaan niin se tarkottaisi sitä, että mun pitäisi muuttaa YKSIN (okei, no Kodan kanssa) pois. Siinä tulee siis jo periaatteessa kaksi ongelmaa. A) Joutuisin jättään poikaystäväni tänne, jolla siis on työpaikka täällä, eikä hänellä olisi mitään järkeä muuttaa pois. B) Kenties hitusen hankalampi saada asunto koiran kanssa kuin ilman. Ja ylipäätään millä mää mitään vuokria maksaisin? No joo, eipä mennä tähän enempää, mutta joka tapauksessa tästäkin vaihtoehdosta löytyy ongelmia.
Toinen vaihtoehtoni olisi olla menemättä jatko-opiskeluihin. Jäisin työttömäksi. Yök. Asuisin kotona. Täällä metsän keskellä. Mulla ei ole, eikä tule tätä menoa olemaankaan varaa ajokorttiin eikä sen kummemmin autoonkaan. Eli työnhakukin olisi todella todella vaikeaa. Työpaikan tulisi olla niin lähellä, että jaksaisin pyöräillä sinne kesät ja talvet. Tämmösiä vaihtoehtoja on tasan kolme. Tien toisella puolella on ala-aste ja päiväkoti ja tossa jonkun matkan päässä on ryhmis. Eli se mikä tässä ois ihan huippua, niin ois se, että sattuisin saamaan työpaikan jostain noista kolmesta. Saisin työn. Saisin rahaa. Saisin ajokortin ja auton. Sen jälkeen olisi asiat hurjan paljon helpompia.
Okeiokei, nyt tekis mieli pyyhkiä tää koko teksti pois, koska en tiedä onko tässä mitään järkeä ja saako kukaan mitään selvää, mutta pointti on se, että vaikiaa on ja hermot menee. Jatko-opiskellakko vaiko eikö?! En tiedä oonko vaan vääntäny asiat niin vaikeiksi omassa pikku päässäni. Joten kommentoikaa ja helpottakaa oloani! :D
Terveisin hyvin hyvin sekavissa fiiliksissä oleva bloggaaja.
Hae esimerkiksi Ylivieskaan ja tottakai voit päättää vasta myöhemmin, otatko paikan vastaan jos pääset! :) Ja sen voin luvata, että löydät kyllä ainakin Ylivieskasta asunnon vaikka koiran kanssa muuttaisit. Sitten voithan sää kesän aikana myös varmuuden vuoksi kysyä siellä teilläpäin olevista paikoista, olisko mahdollista saada töitä jos pois muuttaminen ei jostain syystä nappaakkaan! Tietääkseni työtarjouksenkin voi sitten perua jos päätätkin lähteä opiskelemaan..! :)
VastaaPoistaAiiiivan! Hyviä pointteja! Saas nähdä mihin sitä päätyy :D
PoistaAuts, hankala tilanne ja isoja päätöksiä. Itellä oli vähän samantyylinen juttu, kun muutin tänne kaupunkiin opiskelemaan. Piti jättää hevoset (jotka oli ollu mulle siihen asti melkeen koko elämä, korvessa kun asuin myös..) ja hypätä vähän kuin tuntemattomaan. En ollu ikää es käyny Kuopiossa, saatika tuntenu ketää täältä! Oli vain pakko muuttaa jos aiko ammatin saada, pikku rupukylässä kun oli vain lukio... Poikaystäväkin jäi tavallaan sinne, kuitenkin kun armeijassa on nyt, niin ei oltais kuitenkaan nähty sen enempää, vaikka kotiin oisin jäänykki. Ja syksyllä sillä alkaa täällä samassa kaupungissa opinnot. Mieti kumpiakin vaihtoehtoja, varmasti kummassakin omat hyvät puolensa! :) Mulla on kyllä ikävä maalle, hevosia ja sitä luonnon rauhaa, mutta joskus olosuhteet pakottaa tekee jotai epämiellyttävää. Ja hei muute, onko toisen ammatin hankkiminen pois suljettu vaihtoehto? :)
VastaaPoistaSepä se, sepä se. Ja juu, toisen ammatin hankkimista en oo pitäny vaihtoehtona. Ainoa mitä opiskelemaan lähtisin nii ois toi sosionomi. Tässä nyt on mieli vaihtunu päivittäin. Tuntuu kyllä kamalalta jättää tää luonnon rauha tänne ja muuttaa johonki kaupunkii. Hyi. Mutta saas nähä.. saas nähä..
PoistaItsekin painin jatko-opinto aatteiden kanssa ja ämämägfhkoghj. D: En tiiä mitä haluan tai minne haluan ja mieli vaihtuu aika tiuhaan tahtiin siitä mitä haluan lähteä opiskelemaan..
VastaaPoistaMutta voithan hakea kouluun ja töihin ja katsoa pääsetkö mihin. Jos et pääse kouluun niin helpompi päättää siitä välivuodesta. :D
Ja jos pääset opiskelemaan, voihan poikaystäväsi koittaa hakea töitä sieltä suunnalta ja muuttaa perässä kun paikka löytyy? Tai sitten opiskelet siellä ja tulet takaisin kun valmistut. :D
Tää mun kommentti varmaa autto ihan sikana. :D
Niin aivan totta. Kyllä mun hakea ainakin kannattaa ja sitten kattoa, että mihin sitä pääsee vai pääsekö mihinkää! :)
PoistaJatko-opiskelu näyttää ainakin omaan silmään noista kannattavammalta vaihtoehdolta, parantaahan se loppupeleissä sun työllistymismahdollisuuksia ja rikastuttaa elämää uusilla kokemuksilla ja tuttavuuksilla. Korkeakouluopiskelijatkin kuitenkin saa opintotukea, joten vuokrahan maksetaan sillä. Toki koira voi aiheuttaa ongelmia, mutta on niitäkin vuokra-asuntoja, joihin saa ottaa koiran. Sen asunnon löytäminen voi vaan vaatia tarmoa ja taistelutahtoa, opiskelukaupungeissa kun kämpät on muutenkin kiven alla. En usko, että kotiin jääminen ja työttömänä ympyrää pyöriminen kerryttäis työ- ja elämänkokemuksiasi juurikaan, joten kannattaa avata silmät uusille mahdollisuuksille!
VastaaPoistaTotta turiset. Johonkin suuntaanhan tässä on lähdettävä!
Poista