Äkkilähtö

Heipparallaa!
Täällä kirjoittelee hyvin sekavissa tunnelmissa oleva bloggaaja. Saapa nähä mimmosta tekstiä saan aikaan tässä mielentilassa, mutta hirmuinen hinku oli tulla päivittelemään tänne, joten katsotaas mitä tästä tulee! Kenties omat ajatukset ja fiiliksetkin selkiytyy itselle tässä kirjoittaessa. Ainakin toivotaan niin.

Tosiaan.. viikonloppu ja tämä alkuviikko on ollut melkoista haipakkaa. Stressinsietokykyäkin on koeteltu moneen otteeseen ja mielialat ovat vaellelleet eri suuntiin ties kuinka nopealla aikavälillä, mutta kaippa tämä on täysin ymmärrettävää tässä tilanteessa. Ai missä tilanteessa? No äkkilähdössä! Tässä äkkilähdössä ei vaan ollut kyse ulkomaille menosta, vaan minäpä kerron mistä.

Muistatte kenties kun yhdessä vaiheessa minun ja poikaystäväni oli tarkoitus muuttaa Kajaaniin, koska poikaystäväni haki Kajaanin ammattikorkeakouluun. Aluksihan hän sai valintakirjeen, jossa kerrottiin, että hänet on valittu. No viikon päästä tulikin soittoa, että todistusten tarkastuksen jälkeen hän tippui 20 sijaa alemmas, eikä saa koulupaikkaa. No jatkoimme siis elämäämme tavalliseen tapaan täällä Kokkolassa useita viikkoja, kunnes nyt viime perjantaina poikaystäväni sai soittoa Kajaanista, että hänelle olisikin nyt tarjolla opiskelupaikka, että maanantaina alkaisi koulu. No siinä ei auttanut kuin kiireen vilkkaa alkaa etsimään asuntoa Kajaanista. Sunnuntaina pääsimme katsomaan erästä kämppää, joka meidän onneksemme oli juuri passeli meille ja se oli ainut asunto, johon pääsi heti oitis muuttamaan. Ja niin sitä tuli kirjoitettua siis ensimmäinen vuokrasopimus! 

Minä kerkesin hääräillä uudessa kodissamme vain sunnuntain ja maanantain, sillä maanantai-iltana minun oli pakko palata bussilla takaisin Kokkolaan, koska tiistaina minulla oli autokoulua. Hmhp. Autokoulu sotkee nyt vähän suunnitelmia, koska se on mulla vieläkin kesken. Harmittaa kovasti, mutta ei mahda mitään. Joudun nyt ilmeisesti pari viikkoa oleskelemaan täällä Kokkolassa ja sitten pääsen viikoksi Kajaaniin touhuamaan, koska ajo-opettajani on viikon pois. Sitten palaan vielä ainakin viikoksi Kokkolaan ja ehkä lopulta saan sen kortin takataskuani lämmittämään. Tämä ees taas seilailu ei ole kovin kivaa, koska välimatkaahan Kokkolan ja Kajaanin välillä on n. 250km, mutta ei auta itkut markkinoilla.

Ja sitten se mikä on raastanut hermojani riekaleiksi... nimittäin muuton takia on joutunut kauheaan paperisotaan. Tai netissähän nämä kaikki nykyään saa täytettyä, mutta ei se kovin paljoa helpota. Kelan hakemukset ovat täyttä hepreaa mulle. Eilen ne aiheuttivat mulle lukemattomia itkupotkuraivareita ja harmaita hiuksia. Välillä lähdin aina haukkaamaan happea ulos luontoon ja kun parempi mieli oli saavutettu niin yritin käydä uudelleen vaikeiden kysymysten pariin, mutta ei siinä mennyt kuin pari minuuttia niin oltiin taas raivon partaalla. Lopulta jätin kaikki kesken ja painuin pehkuihin. Täytyy tänään yrittää uudelleen. Jospa ne hakemukset ois helpottunu tässä yön aikana!

Joka tapauksessa olen hyvin onnellinen muutosta. Aivan mahtavaa, että meille löytyi heti oitis sopiva kolo läheltä poikaystäväni opiskelupaikkaa ja on hyvin mielenkiintoista päästä vaihtamaan maisemaa. Kodakin tosiaan tulee mukaan sitten, kun pääsen kunnolla Kajaaniin asustamaan. Saas nähdä mimmoisia seikkailuja sieltä meille löytyykään!

Ja sitten, ettei tästä postauksesta tule pelkkää sekavaa sepustusta, niin voisin esitellä hieman asuntoamme. Kuvat ovat laatua xcover, joten koittakaa ymmärtää. Eli tosiaan. Asunto on kerrostaloasunto ylimmäisessä, eli kolmannessa kerroksessa. Asunto on kaksio, jossa 50neliötä. Vaikutti mielestäni juuri sopivan kokoiselta. Ei liian pieni, eikä turhan iso. Asunnossa on myös lasitettu parveke ja autopaikkakin löytyy. Sanoisinko, että aivan passeli meille, vaikka muutamasta kohtaa tapetti vähän repsottaa ym.

 

Että tämmönen äkkilähtö. Haha. Toivotaan nyt, että saan nuo Kelan jutut ja muut tarvittavat asiat hoidettua, sekä sen autokoulun pois alta, jotta pääsisin kunnolla asumaan Kajaaniin ja etsimään sieltä töitä itselleni. Huomenna koittaakin teoriakoe, joten pitäkääs kaikki mulle peukkuja pystyssä. Kiitos ja palaillaan!